”Jurmossa kataja on vallannut tilaa harvinaisilta lajeilta. Raivaamalla katajaa pyritään varmistamaan uhanalaisten lajien säilyminen ja ylläpitämään luonnon monimuotoisuutta”, selvittää Metsähallituksen suojelubiologi Leif Lindgren, joka vastaa Jurmon leirin työnjohdosta. WWF:n ja Metsähallituksen yhteisellä talkooleirillä on nyt päästy toteuttamaan viime vuonna valmistunutta Jurmon luonnonhoitosuunnitelmaa. Katajan raivauksen lisäksi Jurmossa aloitetaan lähiaikoina myös saaren ainutlaatuisten nummien kulottaminen yhteistyössä Jurmolaisten kanssa.

Jurmo on yksi Saaristomeren kansallispuiston arvokkaimmista luontokohteista rikkaine kasvi- ja eläinlajistoineen. Monia Jurmon harvinaislaatuisia kasvi-ja eläinlajeja tavataan ainoastaan ulkosaaristossa kalkkipitoisella maaperällä. Tiedossa on 114 uhanalaista lajia, jotka elävät Jurmon saarella. Näistä lajeista noin puolet löytyvät kedolta, jossa WWF:n talkooleiriläiset työskentelevät. Leiriläisten työn tarkoituksena on raivata katajaa näiden uhanalaisten lajien tieltä.

”Vapaaehtoisten merkitystä ei voi liikaa korostaa. Leiriläiset käyttävät töihin kesälomaansa ja tekevät leirin aikana yhdessä valtavan työmäärän”, kertoo leirin vetäjä Olli Borg. 30 leiriläisen ikähaarukka on laaja, ja he ovat saapuneet Jurmoon eri puolilta Suomea sekä Virosta. Talkooleirityön lisäksi leiriläiset ovat päässeet tutustumaan Jurmon historiaan paikallisten opastuksella, ja heille on järjestetty opastettu kasviretki sekä retkipäivä Utön saareen.

WWF on järjestänyt talkooleirejä vuodesta 1977 lähtien eri puolilla Suomea ja muutaman kerran lähialueilla ulkomailla. Leirit tarjoavat joka kesä yli sadalle täysi-ikäiselle vapaaehtoiselle mahdollisuuden konkreettiseen luonnonsuojelutyöhön. Leireillä tehdään ruokapalkalla töitä päivittäin kahdeksasta seitsemääntoista. Leiriläiset maksavat itse matkansa leiripaikalle ja takaisin, muuten osallistuminen on maksutonta.

Tänä kesänä WWF:n talkooleirejä järjestetään vielä Linnansaaressa Saimaalla (18.–25.7.), Tammisaaren kansallispuistossa (31.7.–8.8.) sekä Lemmenjoella Inarissa (14.–22.8.).

Lisätietoja leiristä:
Olli Borg, leirin vetäjä, 050 569 2136
Teemu Niinimäki, kenttäkoordinaattori, WWF, 050 524 3206

Kuvapyynnöt:
Kristiina Tolvanen, WWF, (09) 7740 1040

Jurmon leiri on osa WWF Suomen ja Suomen kulttuurirahaston yhteistyöprojektia, joka mahdollistaa uhanalaisten perinneympäristöjen entistä tehokkaamman hoidon talkooleireillä. Hankkeessa yhdistyvät luonnonsuojelu, kulttuurityö ja vanha suomalainen talkoohenki. Yhteistyön avulla WWF:n talkooleirien määrä kasvaa kymmeneen leiriin kesässä, ja yhteensä kolmivuotisen hankkeen aikana järjestetään lähes 30 talkooleiriä ympäri Suomea.

WWF Suomi on osa kansainvälistä WWF-verkostoa, joka työskentelee maailman ainutlaatuisimpien luontokokonaisuuksien ja uhanalaisimpien lajien pelastamiseksi. WWF:n tavoitteena on maapallo, jossa ihmiskunta elää sopusoinnussa luonnon kanssa. Tavallisten ihmisten lahjoitukset mahdollistavat WWF:n työn. Erilaisia tukitapoja internetissä: http://www.wwf.fi/tue_toimi/.

WWF:s talkodeltagare återställer torrängar på Jurmo

WWF:s talkolägersommar fortsätter 3–10.7. på ön Jurmo i Västra Åboland. WWF:s frivilliga återställer i skärgårdsanda den legendomspunna ön Jurmos torrängar. Arbetet utförs genom röjning av områden som övertagits av enbuskar för att bevara de sällsynta växter som finns på Jurmo.

”På Jurmo har enbuskarna brett ut sig och därmed erövrat viktigt utrymme av sällsynta växter. Genom att röja enen man försökt säkra hotade arter och torrängsnaturens mångfald”, förklarar Forststyrelsens skyddsbiolog Leif Lindgren, som ansvarar för arbetsledningen på lägret. På WWF:s och Forststyrelsens gemensamma läger har man nu påbörjat förverkligandet av planen för naturskötseln på Jurmo. Förutom röjningen av en på Jumo kommer man inom en snar framtid att börja brännandet av de unika hedarna i samarbete med Jurmoborna.

Jurmo är en av de mest värdefulla områden då det gäller sällsynta växter och djur i Skärgårdshavets nationalpark. Flera av de mest sällsynta växt- och djurarterna i nationalparken finns här. Många av de sällsynta växt-och djurarter man finner på Jurmo trivs endast i utskärens kalkrika jordmån. Allt som allt känner man till 114 arter på Jurmo. Av dessa växer ca hälften på kalktorrängen, där WWF:s läger nu är stationerat. Ändamålet med arbetet är att röja enris för att ge plats för dessa hotade arter.

”Man kan inte nog värdera de frivilligas arbetsinsats. Lägerdeltagarna använder sin semester för frivilligarbetet under arbetsveckan vilket är en oerhört stor arbetsinsats”, berättar ledare för lägret Olli Borg. Åldern bland deltagarna varierar mycket och de har kommit från olika håll i Finland och Estland för att arbeta på Jurmo. Förutom arbetet på lägret har deltagarna haft möjlighet att bekanta sig med Jurmos historia under ledning av en lokal guide, deltagit i en guidad växtexkursion på Jurmo samt en utfärd till Utö.

WWF har arrangerat talkoläger från år 1977 runtom i Finland och några gånger i närområden utomlands. Lägren erbjuder ett hundratal myndiga frivilliga personer möjligheten till konkret naturskyddsarbete. Frivilliga arbetar mellan klockan 8 och 17 mot gratis måltider. Deltagarna betalar själv resorna till och från lägret, i övrigt är deltagandet gratis.

WWF Finland arrangerar långa talkoläger i sommar ännu på Linnansaari i Saimen
(18–25.7), i Ekenäs skärgårds nationalpark (31.7–8.8) samt vid Lemmenjoki i Enare kommun (14–22.8).

Mer information:
Olli Borg, lägerledare, 050 569 2136
Teemu Niinimäki, koordinator, WWF, 050 524 3206

Bilder: Kristiina Tolvanen, WWF, (09) 7740 1040

Lägret på Jurmo är ett samarbetsprojekt mellan WWF Finland och Finska kulturfonden. Samarbetet möjliggör en ännu effektivare restaurering av traditionella miljöer på talkolägren. Projektet omfattar både naturskydd, kulturarbete och traditionell finsk talkoanda. Med hjälp av samarbetet ökar antalet talkoläger till tio per sommar . Under det treåriga samarbetet arrangeras nästan 30 talkoläger på olika håll i Finland.