Julkaistu

WWF:n talkooväki kunnostaa rantaniittyjä ja hakamaata Highland-karjalle Hankoniemellä

WWF:n talkookesän kolmannella, Henriksbergissä pidettävällä talkooleirillä kunnostetaan rantaniittyjä ja niitä reunustavia hakamaita EU:n tuella laidunmaiksi. Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa järjestettävä viikon mittainen leiri alkoi viime lauantaina, ja kunnostustöissä ahkeroi lähes 20 vapaaehtoista 3.8. asti.

Henriksbergin rantaniityt ovat viimeksi olleet laidunkäytössä 1960-luvulla. Nyt ne otetaan uudestaan käyttöön.

Leirin tarkoituksena on estää järviruo´on leviäminen ja ympäröivien hakamaiden umpeenkasvu raivaamalla. Töihin kuuluu myös rantojen siivoamista. Kunnostuksilla parannetaan laitumia ja nopeutetaan alueen perinneympäristöarvojen palautumista. Hakamaita, joissa tyyppilajina on mänty, uhkaa umpeenkasvu.

Laidunnus on perinteinen hoitomuoto ja soveliain eritoten rantaniityille, tuoreille niityille ja hakamaille. Parhaimpina laiduntajina pidetään liharotuisia karjoja. Sympaattiset pitkätukkaiset Highlandit pitävät niityt ja hakamaat avoimina. Highland-hiehot tekevät tärkeää työtä Hangon niityillä WWF:n kansainvälisessä, EU:n Luonnon Life -rahoitusta saavassa hankkeessa, jossa kunnostetaan arvokkaita perinneympäristöjä Suomessa, Ruotsissa ja Virossa.

Högholmen-Henriksbergissä esiintyy liikkuvilla hiekkadyyneillä muun muassa erittäin uhanalainen meriotakilokki (Salsola kali). Kedoilla kasvaa vaarantunut saunionoidanlukko (Botrychium matricariifolium) ja monille pienperhosille tärkeä kangasajuruoho (Thymus serpyllum). Alueella on myös tavattu uhanalainen päiväperhonen tummahäränsilmä (Maniola jurtila) ja merenrantakedoilla viihtyvä hietamittari (Phibalapteryx virgata). Meren rajassa hiekalla elää muun muassa pikkuluikka (Eleocharis parvula) ja riveittäin kasvava hietikkosara (Carex arenaria).

Perinneympäristöt ovat erittäin runsaslajisia elinympäristöjä, jotka ovat syntyneet perinteisten maankäyttömuotojen myötä eivätkä säily ennallaan ilman säännöllistä hoitoa. Maatalouden tehostumisen takia niiden pinta-ala on huomattavasti vähentynyt. Niittyjen, ketojen ja hakamaiden kasvaessa umpeen myös niiden lajisto häviää. Perinneympäristöjä on jäljellä noin 18 600 hehtaaria, joista merenrantaniittyjä noin 1900 ha.

Perinneympäristöillä on tärkeä merkitys myös maiseman, kulttuurihistorian ja virkistyskäytön kannalta.

WWF:n talkooleireillä pitkät perinteet

WWF on järjestänyt talkooleirejä vuodesta 1977 lähtien. Saaristossa ja rannikolla järjestettävät talkoot kuuluvat Operaatio Merenneitoon, WWF:n kampanjaan Itämeren pelastamiseksi. Leirit tarjoavat joka kesä noin sadalle vapaaehtoiselle mahdollisuuden konkreettiseen luonnonsuojelutyöhön. Leireillä mm. hoidetaan perinnemaisemia, parannellaan luonnonsuojelualueiden rakenteita, rakennetaan pitkospolkuja ja raivataan laidunalueita.

Työtä tehdään ruokapalkalla. Leirit ovat maksuttomia, mutta osallistujat maksavat itse matkansa. Alaikäraja on 18 vuotta. Kesän aikaisemmat leirit ovat olleet Getskärissä Tammisaaressa, Iniössä Saaristomerellä sekä Venäjällä Paanajärvellä. Seuraava leiri on elokuussa Ruotsissa Upplandin saaristossa Rävstenissä. Syyskuussa urakoidaan Sipoossa viikonlopun ajan.

Lisätietoja:

WWF / projektipäällikkö Mikko Tiira, puh. 040 707 6668
Uudenmaan ympäristökeskus / ylitarkastaja Kirsi Hellas, puh. 040 5173434
WWF / tiedottaja Tuuli Äikäs, puh. (09) 7740 1051, 040 592 6532