WWF:n uusi raportti biopolttoaineista: Tuotantotapa ratkaisee, hidastaako vai kiihdyttääkö palmuöljy ilmastonmuutosta
Nopeasti kasvava biopolttoaineiden tuotanto lisää palmuöljyplantaasien määrää erityisesti Kaakkois-Aasiassa. WWF:n tänään julkaisemasta raportista käy ilmi, että palmuöljyn energiakäytöllä voidaan säästää huomattavia määriä energiaa ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, mikä tekee palmuöljystä yhden varteenotettavimmista biopolttoaineiden raaka-aineista. Tämä edellyttää kuitenkin, että viljely tapahtuisi joutomailla, ja tuotantoa tehostettaisiin satomäärien lisäämiseksi, mikä vähentää tarvetta raivata luonnonmetsiä plantaaseiksi. Tällä hetkellä luonnonmetsiä raivataan öljypalmuplantaaseiksi, mikä aiheuttaa huomattavia ympäristöongelmia ja kiihdyttää ilmastonmuutosta, WWF:n raportti varoittaa. WWF vaatiikin, että biopolttoaineiden raaka-aine- ja tuotantotapavalinnat perustuvat koko niiden elinkaarta koskevaan kasvihuonekaasutaseen analyysiin. Raaka-aineiden on oltava myös ympäristösertifioidusta lähteestä.
Biopolttoaineiden raaka-ainetuotannon kestävyys on tällä hetkellä ajankohtainen ja valtava haaste. EU:n tavoitteiden mukaan liikenteen polttoaineiden tuotannosta on 5,75 prosentin oltava biopolttoaineita vuonna 2010 ja 10 prosentin vuoteen 2020 mennessä. Kasvuvauhdin on ennustettu jopa nelinkertaistavan öljypalmuplantaasien pinta-alan Indonesiassa ja kaksinkertaistavan Malesiassa.
WWF:n raportti Rainforests for Biodiesel osoittaa, että palmuöljyn kasvihuonekaasutase on biopolttoaineiden parhaimmistoa, mutta tämä edellyttää plantaasien perustamista joutomaille. Tuotannossa olisi myös otettava käyttöön kestävästi toteutettu jatkuva viljely, mikä lisää satoisuutta ja vähentää tarvetta raivata luonnonmetsiä plantaaseiksi. Näillä reunaehdoilla palmuöljyn energiakäytöllä voidaan saavuttaa 15 prosentin energiansäästö ja 60 prosentin kasvihuonekaasupäästöjen vähennys verrattuna fossiilisiin polttoaineisiin.
Palmuöljyntuotantoon liittyy kuitenkin huomattavia riskejä, sillä edellä mainitut hyvät käytännöt eivät ole tyypillisiä palmuöljytuotannossa: öljypalmuviljelmiä varten raivataan yleisesti trooppisia metsiä, mikä aiheuttaa valtavaa tuhoa luonnon monimuotoisuudelle ja uhanalaisille lajeille. Nykyisiin tuotantomenetelmiin liittyy myös suuria sosiaalisia ongelmia, kuten huonot työolot ja maanomistuskiistat.
“Biopolttoaineiden kehittäminen ja tuotannon kasvu on kannatettava asia, sillä ilmastonmuutos on aikamme suurin ympäristöhaaste. Kotimaisten ja tuontibiopolttoaineiden kasvihuonekaasutaseet on kuitenkin vertailtava niiden koko elinkaaren ajalta, ja tuotantoon valittava vain tältä osin parhaat. Raaka-aineen on myös oltava peräisin ympäristösertifioidusta ja puolueettomasti auditoidusta lähteestä, jotta voidaan varmistua mm. siitä, ettei plantaasien tieltä ole kaadettu sademetsää. Tällä hetkellä biopolttoaineiden tuotannon kasvu tapahtuu ympäristönsuojelun kustannuksella”, sanoi metsänhoitaja Sampsa Kiianmaa WWF Suomesta raportin julkistustilaisuudessa Helsingissä.
Palmuöljyn tuotannon nykykasvuvauhdilla Indonesian on arveltu tarvitsevan vuonna 2020 11,5 miljoonaa hehtaaria öljypalmuplantaaseja. Käytössä olevat tuotantomenetelmät ovat kuitenkin tuhlailevia, ja niitä tehostamalla sadot paranevat, jolloin tarvittava maa-ala voi olla vain noin kolmasosan tästä eli 4 miljoonaa hehtaaria. Malesiassa vastaavat luvut ovat 1,6 miljoonaa hehtaaria ja 0,8. Tällöin plantaasit mahtuisivat reilusti näissä maissa olemassa oleville joutomaille.
“Olennaista on nyt, että EU asettaa biopolttoaineiden raaka-aineille tiukat maailmanlaajuiset ympäristökriteerit, ja että biopolttoaineita valmistavat yritykset edellyttävät niitä. Kestävän palmuöljyn yhdistys RSPO on ensimmäinen hyvä askel tähän suuntaan. Jos ostajat sitoutuvat RSPO-kriteereihin ja niitä kehitetään jatkossa edelleen, palmuöljyn tuotanto saadaan ohjattua oikeille raiteille, ennen kuin on liian myöhäistä”, Sampsa Kiianmaa sanoo.
WWF korostaa myös, että palmuöljyn tuotannon haasteet osoittavat, että biopolttoaineilla ei yksin voida ratkaista liikenteen ilmastohaasteita. Ratkaisupakettiin on otettava mukaan myös joukkoliikenteen ja infrastruktuurin kehittäminen sekä autojen tekniset ratkaisut.
Taustatietoja toimittajille:
- WWF:n tilaaman raportin Rainforests for Biodiesel? on tehnyt saksalainen ympäristö- ja energiatutkimuksen instituutti IFEU ja siihen on osallistunut myös Wuppertal-instituutti.
- WWF:n raportissa vertaillaan lauhkealla ja trooppisella vyöhykkeellä tuotetuista raaka-aineista tehtyjen biopolttoaineiden kasvihuonekaasutaseita niiden koko elinkaaren osalta. Vertailtujen biopolttoaineiden raaka-aineet olivat palmuöljy, ruokosokeri, sokerijuurikas, vehnä, maissi, peruna, auringonkukkaöljy, lignoselluloosa, rapsiöljy, canola-rypsiöljy, kookosöljy ja soija.
- Öljypalmuplantaaseja on 11 miljoonaa hehtaaria, joista 9 miljoonaa on tuottavia.
- Palmuöljy on maailman tuotetuin kasvirasva. 85 % tuotannosta on Malesiassa ja Indonesiassa.
- Vuosina 1990-2002 öljypalmuplantaasien pinta-ala on Malesiassa kolminkertaistunut, Indonesiassa nelinkertaistunut. Plantaaseja varten raivataan yleisesti trooppista metsää.
- Palmuöljyn tuotantomäärien ennustetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2020 mennessä. Nykyisillä tuotantomenetelmillä tarvittava pinta-ala kaksinkertaistuu Malesiassa ja nelinkertaistuu Indonesiassa. Jos luonnonmetsien raivaus plantaaseiksi jatkuu, tällä kasvuvauhdilla Sumatran ja Borneon sademetsät ovat hävinneet vuonna 2022.
- Luonnonmetsät, joita Kaakkois-Aasiassa raivataan öljypalmuplantaaseiksi, ovat niin sanottuja megabiodiversiteettikeskuksia, joissa on 10 % maailman biodiversiteetistä. Hakkuiden takia esimerkiksi orankikanta on jo romahtanut 50 % vuosien 1990-2002 välillä.
- Kestävän palmuöljytuotannon edistämiseksi on perustettu Kestävän palmuöljyn yhdistys (Roundtable on Sustainable Palm Oil), jonka virallinen organisaatio muodostettiin vuonna 2004. Tähän voittoa tavoittelemattomaan yhdistykseen kuuluu edustajat tuottajista, jalostajista, lopputuotteiden valmistajista, jälleenmyyjistä, rahoittajista, ympäristö- ja muista kansalaisjärjestöistä. RSPO:ssa on tällä hetkellä 171 jäsentä. Suomalaisyhtiöistä Neste Oil on RSPO:n jäsen.
- Tähän mennessä RSPO on hyväksynyt kestävän öljypalmutuotannon kriteerit ja periaatteet, ja niitä on testattu maastossa kahden vuoden ajan 16 yhtiön toimesta. RSPO:n työryhmä puolestaan on laatinut menetelmää plantaasien ja koko tuotantoketjun auditoinnille. WWF uskoo auditointi- ja sertifiointiohjeiden valmistuvan vuoden 2007 aikana.
- Kestävän palmuöljyn tuotannossa on RSPO:n kriteerien mukaan olennaista muun muassa läpinäkyvyys, ympäristövastuu ja luonnon monimuotoisuuden suojelu, uusien viljelmien vastuullinen kehittäminen sekä velvoite jatkuvaan toiminnan parantamiseen ja taloudelliseen kestävyyteen pitkällä tähtäimellä. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa, että plantaaseilla on ympäristönhoitosuunnitelmat, tulta ei käytetä plantaasialueen raivaukseen, työntekijöillä on oikeus järjestäytyä, arvokkaita luonnonmetsiä ei hakata ja maan omistukseen ja käyttöön liittyvät kysymykset on ratkaistu.
- WWF pitää RSPO:a hyvänä alkuna palmuöljyä koskeville kansainvälisille ympäristökriteereille.
Lisätietoja:
WWF Suomi, metsänhoitaja Sampsa Kiianmaa, 050 542 7017; viestintäjohtaja Päivi Rosqvist, 0400 425 666
Englanninkielinen raportti Rainforests for Biodiesel? ja sen suomenkielinen lyhennelmä ovat ladattavissa pdf-tiedostoina WWF:n internet-sivuilta.
Valokuvia ja kuvanauhaa:
WWF:llä on tiedotusvälineiden käyttöön valokuvia ja kuvanauhaa sademetsistä ja öljypalmuplantaaseista. Tilaukset: tiedottaja Tuuli Äikäs, (09) 7740 1051, tuuli.aikas@wwf.fi