© Mauri Rautkari / Ekokuva Oy / WWF
Julkaistu

WWF on tyytyväinen maa- ja metsätalousministeriön päätökseen luopua itämerennorpan metsästyksestä

Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) kertoi tänään, että se ei salli itämerennorpan metsästystä. Aiemmin ministeriö esitti lajin metsästyksen sallimista, mutta muutti esitystään lausuntokierroksen perusteella. WWF kiittää maa- ja metsätalousministeriötä oikeasta ja vastuullisesta päätöksestä. WWF vastusti antamassaan lausunnossaan MMM:n aiempaa esitystä vedoten tutkijoiden näkemyksiin asiassa.

Maa- ja metsätalousministeriö sallii tulevalla metsästyskaudella viimevuotiseen tapaan 30 itämerennorpan metsästyksen Perämerellä vahinkoperusteisella poikkeusluvalla. Aiemmin ministeriö esitti, että Suomessa aloitettaisiin itämerennorpan pyynti kannanhoidollisena metsästyksenä tähän asti sovelletun poikkeuslupakäytännön sijaan. Ehdotettu kiintiö olisi ollut peräti 100 norppaa eli yli kolminkertainen viimevuotiseen nähden. Tämän lisäksi lajin metsästykseen olisi ollut mahdollista hakea poikkeuslupia.

"Muut Itämeren maat eivät salli itämerennorpan metsästystä. Olemme tyytyväisiä, että Suomi ei lähtenyt sooloilemaan norpan pyynnissä. Nyt norppakanta saa tutkijoiden suosittelemalla tavalla toipua ilman kannanhoidollisen metsästyksen rasitusta", sanoo WWF Suomen merihyljetyöryhmän puheenjohtaja Antti Halkka.

Kannan heikon tilan takia kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN on määritellyt itämerennorpan uhanalaiseksi. Suomen kansallisessa uhanalaisuusarvioinnissa itämerennorppa on arvioitu silmälläpidettäväksi. Syynä uhanalaisuuteen on kannan pieni koko, heikko kasvunopeus ja ilmastonmuutoksen aiheuttama uhka. Tästä syystä muut Itämeren maat eivät salli itämerennorpan pyyntiä lainkaan. Itämerennorppa on lähisukulaisensa saimaannorpan tapaan lisääntymisessään täysin riippuvainen jäästä ja lumesta. Itämeren suojelukomission (HELCOM) hyljetyöryhmän asiantuntijat pitävät 10 000 yksilön norppakantaa rajana, jota ennen pyyntiä ei tule sallia. Tällä hetkellä Suomen ja Ruotsin yhteinen Perämeren laskentakanta on noin 7000 yksilöä.

WWF on toistuvasti vaatinut, että Suomi sallisi tutkijoiden suositusten mukaan itämerennorpan rajoitetun pyynnin vasta kun 10 000 yksilön taso on saavutettu. Ruotsi on ottanut HELCOM:in suosituksen hyljepolitiikkansa keskeiseksi perustaksi.  Perämeren norppakanta on viime vuosina ollut hitaassa, noin 4,5 prosentin vuosikasvussa, mistä maa- ja metsätalousministeriön aiemmin ehdottama 100 norpan metsästyskiintiö olisi leikannut suuren osan.

Itämerennorppa on aikanaan ollut Itämeren runsaslukuisin hylje. Sata vuotta sitten kanta oli noin 200 000 yksilöä, mutta pitkään kestänyt liiallinen pyynti ja ympäristömyrkkyjen aiheuttama lisääntymiskyvyttömyys romahduttivat kannan. Nyt itämerennorpan kanta on vain noin viisi prosenttia entisestä ja se on pirstoutunut erillisiksi osakannoiksi. Laji on häviämisen partaalla mm. entiseltä erittäin vahvalta alueeltaan itäiseltä Suomenlahdelta.

Lisätietoja:

Merihyljetyöryhmän puheenjohtaja Antti Halkka, WWF Suomi puh. 040 700 6582

Ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen, WWF Suomi, puh. 0400 168939

 

Lisää tietoa:

MMM:n 31.7. julkaisema tiedote itämerennorpan metsästyksen rajoittamisesta: http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/tiedotteet/130730_itameren_norppa_harmaahylje.html

WWF:n 17.7. julkaisema tiedote MMM:n itämerennorpan ja harmaahylkeen metsästystä koskevasta asetusluonnoksesta: http://www.wwf.fi/jarjesto/viestinta/uutiset-ja-tiedotteet/Asetusluonnos-Itameren-hylkeiden-metsastyksesta-ohittaa-kansainvalisten-hyljetutkijoiden-nakemyksen-1810.a

WWF:n 17.7. antama lausunto luonnoksesta MMM:n asetuksiksi koskien hallin, itämerennorpan,saukon ja euroopanmajavan metsästystä metsästysvuonna 2013‐2014: http://www.wwf.fi/mediabank/4571.pdf