Julkaistu

WWF tyrmää Lapin liiton esitykset suurpetojen metsästyksen lisäämisestä

Lapin liitto julkaisi tänään selvityksen petojen aiheuttamien vahinkojen vaikutuksista poronhoidolle sekä omat toimenpide-ehdotuksensa. WWF:n mielestä Lapin liiton esittämä jo valmiiksi uhanalaisten petokantojen vähentäminen on kestämätön keino ongelman ratkaisemiseksi. Tehokkain toimenpide suurpetojen suojelun ja poronhoitoelinkeinon yhteensovittamiseksi on siirtyä suurpetojen aiheuttamien porotappioiden korvaamisessa reviiripohjaiseen malliin.

WWF:n mielestä tehokkain ja tärkein toimenpide suurpetojen suojelun ja poronhoitoelinkeinon yhteensovittamiseksi on siirtyä suurpetojen aiheuttamien porotappioiden korvaamisessa niin kutsuttuun reviiripohjaisen malliin. ”Mallissa korvaus maksetaan alueella elävien ja lisääntyvien suurpetojen määrän ja poikastuoton mukaan. Tällainen järjestelmä on jo käytössä maakotkalle, ja se on toiminut hyvin”, sanoo WWF:n ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen. ”Petojen porotaloudelle aiheuttamat ongelmat on otettava vakavasti, mutta uhanalaisten suurpetojen, erityisesti kriittisimmin uhanalaisten ahman ja suden, vähentäminen ei ole mahdollinen keino.”

Selvityksen ehdotuksista kannatettavia ovat muun muassa vahinkoa aiheuttavien petojen poisto viranomaistyönä, riittävät ja ajallaan maksetut petokorvaukset sekä tutkimuksen lisääminen.

WWF on hyvin huolestunut maa- ja metsätalousministeriön nykyisestä linjasta uhanalaisia suurpetoja kohtaan. Kestävän verotuksen periaatteesta on luovuttu ­ – räikeimmin ilveksen ja Lapissa myös suden kohdalla – ja olemassa olevaan salametsästysongelmaan ei puututa läheskään riittävällä tarmolla edes äärimmäisen uhanalaisen ja täysin rauhoitetun ahman osalta. Suurpetojen pyyntikiintiöissä ei myöskään edes pyritä arvioimaan ja ottamaan huomioon laittomasti tapettavien yksilöiden määrää. WWF vastustaa jyrkästi esitettyä karhun kevätmetsästystä, johon myöntyminen olisi jatkoa ministeriön kestämättömille linjauksille.

Myös salametsästykseen ja laittoman tappamiseen puuttuminen on tärkeää. Metsähallituksen ja muiden valvonnasta vastaavien viranomaisten resurssit laittoman pyynnin valvontaan Lapissa ovat täysin riittämättömät: Metsähallituksella on koko Lapin alueella vain kolme erätarkastajaa. Vaikka laiton pyynti on tärkein syy suden ja ahman uhanalaisuuteen, kunnollista viranomaisselvitystä suurpetojen laittomasta pyynnistä ei ole Suomessa tehty. Selvitykset olisivat tärkeitä tulevien vuosien pyyntikiintiöpäätösten pohjaksi.

Lisätietoja:
ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen, WWF Suomi, 0400 168939, etunimi.sukunimi@wwf.fi

Taustatietoa toimittajille:
- Kaikki neljä Suomen suurpetoa­ – ahma, susi, karhu ja ilves – ovat uhanalaisia ympäristöministeriön joulukuussa julkaiseman Suomen lajien uhanalaisuusarvioinnin mukaan. Kaikkien uhanalaisuuden ainoa syy on metsästys ja laiton tappaminen.
- Hälyttävin tilanne on ahmalla, joka nousi nyt korkeimpaan uhanalaisuusluokkaan, äärimmäisen uhanalaiseksi. Ahma on täysin rauhoitettu laji, joten sen uhanalaisuus johtuu pelkästään laajamittaisesta laittomasta tappamisesta. Suomen ahmakanta on vain noin 160 yksilöä, joista karkeasti puolet elää poronhoitoalueella.
- Erittäin uhanalaiseksi luokiteltu susikanta on hälyttävästi pienentynyt edelleen viime vuosina, mikä on osoitus harjoitetun suurpetopolitiikan epäonnistumisesta. Lapista susi on lisääntyvänä lajina hävitetty lähes kokonaan. Suden ei sallita asettua ja lisääntyä Lapissa edes laajoissa kansallis- ja luonnonpuistoissa. Susi tulisi palauttaa lisääntyvänä lajina ainakin jollekin Lapin suurista luonnonsuojelualueista. Myös laittoman pyynnin valvontaa on tehostettava, erityisesti luonnonsuojelualueilla. Susi kuuluu olennaisena osana Lapin luontoon, ja suden puuttuminen heijastuu myös äärimmäisen uhanalaisen naalin tilanteeseen.
- Suomen lajien uhanalaisuus 2010 (ympäristöministeriön verkkosivusto)

WWF Suomi on osa kansainvälistä WWF-verkostoa, joka työskentelee maailman ainutlaatuisimpien luontokokonaisuuksien ja uhanalaisimpien lajien pelastamiseksi. WWF:n tavoitteena on maapallo, jossa ihmiskunta elää sopusoinnussa luonnon kanssa. Tavallisten ihmisten lahjoitukset mahdollistavat WWF:n työn. Erilaisia tukitapoja internetissä: www.wwf.fi/tue_toimi.