WWF vaatii: Ekologinen ruletti kuriin tänään alkavassa IMO:n kokouksessa
Alusten painolastivesien mukana vesistöstä toiseen kulkeutuvat tulokaslajit ovat maailman merien monimuotoisuuden suurimpia uhkia, eräiden asiantuntija-arvioiden mukaan jopa suurin. Ne aiheuttavat myös huomattavia kustannuksia.
Ongelma pahenee myös Itämerellä, sillä kasvavien öljykuljetusten myötä aluksia ja niiden mukana kulkeutuvia tulokaslajeja tulee Itämerelle enemmän ja uusilta merialueilta. WWF vaatii, että kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n on tänään alkavassa kokouksessaan saatava aikaan sitova säännöstö painolastivesien ympäristöongelmien kuriinsaattamiseksi.
Arvioiden mukaan maailmassa kuljetetaan vuosittain 2-6 miljardia tonnia painolastivettä, joka pumpataan mereen lastaussatamissa. Joka päivä ainakin 3000 – 4000 eri lajia – planktonlajeja, kaloja ja niiden toukkia, viruksia, bakteereita ja selkärangattomia – on matkalla rannikolta ja satamasta toiseen lähinnä painolastitankeissa mutta myös aluksen runkoon kiinnittyneenä.
Kun lajit pääsevät tyhjennettävän veden mukana uuteen ympäristöön, osa voi sopeutua siihen ja aiheuttaa odottamattomia ekologisia, terveydellisiä ja taloudellisia ongelmia, vaikka ne alkuperäisellä alueellaan olisivat eläneet tasapainossa luonnon ja ihmisen kanssa. Esimerkiksi Mustallamerellä amerikkalainen kampamaneetti (Mnemiopsis leidyi) romahdutti sardellinkalastuksen viidessä vuodessa, sillä se syö kalanpoikaset ja niiden ravinnon. USA:ssa vaeltajasimpukka (Dreissena polymorpha) on asuttanut 40 % sisävesiväylistä, ja torjuntatoimet ovat maksaneet vajaa 1 miljardi dollaria.
Itämeressä on tavattu yli 100 tulokaslajia, joista noin 70 on onnistunut asettumaan pysyvästi ainakin johonkin osaan Itämerta. Luku on suuri suhteutettuna Itämeren pieneen lajimäärään. Tulokaslajit myös pienentävät Itämeren muutoinkin alhaista biodiversiteettiä, sillä ne hävittävät paikallisia lajeja. Esimerkiksi kaakosta tullut mustakitatokko (Neogobius melanostomus) nähtiin Itämerellä ensimmäistä kertaa Puolan edustalla vuonna 1990. Nyt niitä on miljoonia ja ne ovat levittäytyneet jo Viroon asti ja syrjäyttäneet paikallisia lajeja. Myös edellä mainittu vaeltajasimpukka on nykyään yleinen itäisellä Suomenlahdella ja Riianlahdella.
Ekologisen ruletin on loputtava
Tulokaslajien kulkeutuminen Itämerelle kasvaa öljykuljetusten kasvun myötä: tällä hetkellä Itämerellä kuljetetaan vuosittain noin 80 miljoonaa tonnia öljyä, ja määrän arvioidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2010 mennessä. Tyhjinä Itämeren öljysatamiin saapuvissa 100 000 tonnin tankkereissa voi olla jopa 25 000 tonnia painolastivettä. Euroopan rannikoilla tavataan joka kolmas viikko yksi uusi tulokaslaji – tämä kuvaa ongelman mittasuhteita.
Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO käsittelee tällä viikolla korkean tason kokouksessaan Lontoossa alusten painolastivesiä koskevia säädöksiä. Asiasta on neuvoteltu jo yli 10 vuotta, ilman että siinä on päästy sopuun. WWF vaatii, että IMO:n on kokouksessaan saatava aikaan sitova kansainvälinen sopimus, joka astuu voimaan siirtymäajan puitteissa. Tämä vauhdittaisi painolastivesiin liittyvien ongelmien kehitteillä olevia ratkaisuja. Suomen WWF vaatii myös Suomelta ja muilta Itämeren valtioilta aktiivisuutta IMO:ssa, jotta sopimus syntyy. WWF korostaa, että kansainvälinen sopimus saisi aikaan myös alueellisia toimenpiteitä: HELCOM ryhtyy Itämerellä toimenpiteisiin, vasta kun kansainvälinen sopimus on sinetöity.
”Maailman merillä, myös Itämerellä, pelataan ekologista rulettia, jos IMO ei kykene sopimaan tulokaslajiongelmaa pienentävistä säädöksistä”, huomauttavat Suomen WWF:n Itämeri-työryhmän puheenjohtaja professori Erkki Leppäkoski ja meriasiantuntija Anita Mäkinen.
Lisätietoja:
Suomen WWF, Itämeri-työryhmän pj., professori Erkki Leppäkoski, 040 595 5488, sähköpostiosoite muotoa etunimi.sukunimi@abo.fi, meriasiantuntija Anita Mäkinen, 040 527 1425, viestintäpäällikkö Päivi Rosqvist, 0400 425 666, joiden sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@wwf.fi.