Julkaistu

WWF vaatii: Uhanalaisille kalalajeille sama lainsuoja kuin uhanalaisilla nisäkkäillä

Äärimmäisen uhanalaisen saimaannorpan lihaa myytäväksi torille tai naalinnahkoista rukkaset? Kiljuhanhen maksaa joulupöytään? Ajatuskin pöyristyttää, mutta saimaannorpan tavoin äärimmäisen uhanalaiseksi luokiteltua meritaimenta ja erittäin uhanalaiseksi luokiteltavaa ankeriasta voi löytyä kalatiskistä aivan laillisesti. Äärimmäisen uhanalaiseksi luokiteltua järvilohta, Saimaan nieriää ja meriharjusta voi myös pyytää lähes rajoituksetta.

Järvilohi, Saimaan nieriä, meriharjus ja meritaimen ovat uusimman Suomen lajien uhanalaisuusluokituksen mukaan äärimmäisen uhanalaisia. RKTL:n mukaan kolme ensimmäistä lajia on vaarassa kuolla sukupuuttoon ja meritaimenkin kokee kohta saman kohtalon, jos mitään ratkaisevaa ei tapahdu. Kuitenkin edellä mainitut kalalajit ovat rauhoittamattomia.

WWF Suomi on lähettänyt maa- ja metsätalousministeriölle kirjeen, jossa pyydetään, että ministeriö rauhoittaisi asetuksellaan vähintään kyseiset äärimmäisen uhanalaiseksi luokitellut kalakannat kaikelta kalastukselta. Tavoitteena on kantojen elpyminen kestäväksi määritetylle tasolle.

”Ei ole mitään syytä, miksi kalalajeja ja niiden kantoja ei suojeltaisi yhtä tehokkaasti kuin nisäkkäitä tai lintuja. Saimaannorpan, ahman tai naalin metsästystä ei kukaan ymmärtäisi. Johdonmukaista olisi, että uhanalaisimpien kalojen kaikentyyppinen kalastus kiellettäisiin”, toteaa WWF Suomen suojelujohtaja Jari Luukkonen.

Metsästys on ollut merkittävä äärimmäisen uhanalaisten nisäkkäiden uhanalaisuuden syy ja niiden metsästys onkin kielletty ja lajit rauhoitettu jo vuosikymmeniä sitten. ”On hämmästyttävää, ettei äärimmäisen uhanalaisilla kalalajeilla ole toteutettu samaa logiikkaa kalastuksen suhteen”, Luukkonen ihmettelee.

WWF:n mukaan sekä ammatti- että vapaa-ajankalastajien kannattaisi jo nyt vapaaehtoisesti pidättäytyä uhanalaisten kalalajien pyynnistä, jotta lajit ja kannat pystyisivät voimistumaan ja niiden uhanalaisuusluokkaa pystyttäisiin jatkossa lieventämään. Nykyään uhanalaisia kaloja pidetään kuitenkin ”arvosaaliina” niin verkko- kuin vapakalastuksessa.

Kalastus ei ole uhanalaisten kalalajien ainoa uhka. Muita merkittäviä uhanalaisuuden syitä on vesirakentaminen ja heikko vedenlaatu. Etenkin rehevöityminen on heikentänyt merialueiden tilaa. Vaellusesteet ja virtaaman säännöstely ovat jo kauan heikentäneet vaelluskalojen mahdollisuuksia luontaiseen lisääntymiseen. ”Näihinkin tekijöihin tulee edelleen vaikuttaa, mutta kalastuksen kiellolla kalalajien uhanalaisuuteen pystyy tässä tilanteessa vaikuttamaan nopeammin ja yksinkertaisemmin kuin muihin uhkatekijöihin”, WWF:n kirjeessä MMM:lle todetaan.

WWF Suomi julkistaa uuden WWF:n kuluttajan kalaoppaan tammikuun 11. päivä. Sen kalalajien kestävää käyttöä koskevissa, liikennevaloin merkityissä suosituksissa otetaan huomioon myös muut tekijät kuin viralliset uhanalaisuusluokittelut.

Lisätietoja:
Jari Luukkonen, suojelujohtaja, WWF Suomi, puh. + 358 40 585 0020
Sampsa Vilhunen, meriohjelman päällikkö, WWF Suomi, puh. +358 40 550 3854