WWF varoittaa Bonnin kokouksen alla: Nielut uhkaavat vesittää kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteet
Ilmastoneuvotteluja käydään Bonnissa seuraavan kahden viikon aikana. Jo tässä vaiheessa ennen syksyn kuudetta osapuolikokousta olisi tehtävä linjanvedot siitä, että hiilinielut (ks. viite 1) eivät saa vesittää varsinaisia kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteita. WWF vaatii tänään Suomessa ja kansainvälisesti, että hiilinieluja koskevissa laskentasäännöissä ja muissa päätöksissä on otettava huomioon tieteelliset selvitykset, muun muassa hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) uusi nieluja koskeva raportti. Se osoittaa, kuinka paljon ongelmia liittyy laskentatapoihin, joilla nieluja hyödynnetään päästövähenemäksi.
”Pahimmassa tapauksessa suuret teollisuusmaat, mm. USA ja Japani, pääsevät kuin koira veräjästä todellisista päästövähennystavoitteistaan. Jos nielut lasketaan ns. puhtaan kehityksen mekanismeihin (CDM, ks. viite 2), muodostuu tästä myös suuri uhka biodiversiteetille ja kehitysmaiden sosiaaliselle kehitykselle: sade- ja muita alkuperäiseen luontoon kuuluvia metsiä voidaan hakata puuplantaasien tieltä”, sanoo WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen. ”Huomattavana metsämaana Suomella on muusta EU:sta hiukan poikkeava suhtautuminen nieluihin. On ymmärrettävää, että vaadimme tasapainoista ja –puolista käsittelyä olemassa olevien ja uusien nielujen laskentatavoista. Olennaista kuitenkin on että Suomi kykenee tarkastelemaan asiaa globaalisti siten, että todelliset päästövähennystavoitteet eivät vaarannu.”
WWF korostaa, että ”metsäkortti” ei toimi kestävänä päästövähnnenyskeinona. Nieluihin liittyvät ongelmat alkavat jo siitä, miten termit metsittäminen (afforestation), metsien uudistaminen (reforestation) ja metsien hävittäminen (deforestation) määritellään. Jopa metsä-termi (forest) on kiistanalainen. Avoimia kysymyksiä on runsaasti: Miten ilmaston lämpeneminen vaikuttaa metsien kasvuun? Miten nielun takia myönnetylle päästövähennyshyvitykselle käy, kun metsä hakataan? Saako metsiensuojeluprojekteista hyvitystä?
Puhtaan kehityksen mekanismien määrittelyn on tuettava kestävää kehitystä
”Bonnin kokouksessa WWF:n tärkein tavoite on saada hallitukset hylkäämään hiilinielujen hyvitysesitykset, jotka johtaisivat luonnonmetsien hakkaamiseen ja puuplantaasien tai peräti geenimuunneltujen, nopeasti kasvavien puiden istutukseen. Lopputuloksena voi olla se, että teollisuusmaat jatkavat tuprutteluaan, ja luonnon monimuotoisuudelle muodostuu uusi suuri uhka”, sanoo Jennifer Morgan, WWF:n kansainvälisen ilmastomuutoskampanjan johtaja.
”Puhtaan kehityksen mekanismien määrittely on kaiken kaikkiaan ilmastoneuvotteluiden keskeinen kysymys. Teollisuusmaiden on luotava kehitysmaihin vastuuviranomaisten verkosto, jotka voivat edistää ja hallinnoida CDM-hankkeita. Niiden on kuitenkin tuettava kestävää kehitystä. Siksi WWF tuomitsee täysin mm. Ranskan, Kanadan ja Japanin suunnitelmat sisällyttää CDM-hankkeisiin ydinteknologian edistäminen kehitysmaissa”, WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen sanoo.
Lisätietoja:
suojelujohtaja Jari Luukkonen, 040 585 0020, viestintäpäällikkö Päivi Rosqvist, 0400 425 666
Ilmastotietoa: www.panda.org, IPCC:n raportin yhteenveto: www.ipcc.ch
Viite 1: Nielu = prosessi, toiminta ja mekanismi, joka siirtää ja varastoi kasvihuonekaasuja ilmakehästä kasvillisuuteen ja maaperään. Kioton pöytäkirjan mukainen “nielu” lasketaan hiilivaraston muutoksena, ja usein tarkoitetaan positiivista kokonaismuutosta eli nettonielua. Kioton pöytäkirja sallii maiden hyödyntää hiilen nieluja päästövähenemässään. Laskentasäännöt ovat kuitenkin vielä auki.
Viite 2: Puhtaan kehityksen mekanismit (CDM) = teollisuusmaiden rahoittamat päästövähennystoiminnot kehitysmaissa