WWF vertaili EU-maiden toimia laittomien hakkuiden torjumiseksi
Suurin osa EU-maista ei ole saattanut voimaan riittäviä kansallisia toimia laittomien hakkuiden ja niihin liittyvän kaupan torjumiseksi. Suomi on kuitenkin ainoa maa, joka vastustaa EU-asetusta vapaaehtoisesta tuontilupajärjestelmästä, jonka tarkoitus on varmistaa puun laillinen alkuperä.
Maiden kannat käyvät ilmi WWF:n tekemästä 19 EU-maan vertailusta, joka tehtiin nyt toista kertaa.
EU-komissio julkaisi keväällä 2003 laittomia hakkuita käsittelevän ohjelmaehdotuksen (ns. FLEGT-ohjelma), joka kattaa laajasti laittomien hakkuiden ja niihin liittyvän puukaupan torjumiseen liittyviä toimenpidevaihtoehtoja sekä kansallisella että EU-lainsäädännön tasolla.
WWF:n selvityksen mukaan EU-maiden kansalliset toimet laittomien hakkuiden torjumiseksi olivat heikkoja. Edelliseen keväällä 2004 tehtyyn vertailuun verrattuna Saksa, Tanska, Iso-Britannia ja Ranska olivat tehostaneet toimiaan ja parantaneet sijoitustaan. Vain Iso-Britannia sai hyvät kokonaispisteet sitoutumisestaan ja toimistaan laittomien hakkuiden torjumiseksi. Keskikastiin (7-12 pistettä 18 pisteestä) sijoittui viisi maata, ja loput 13 maata saivat 6 pistettä tai alle. Suomen pistemäärä oli 6/18. Heikoimmin sijoittuivat uudet jäsenmaat Liettua, Slovakia, Tsekin tasavalta ja Puola.
Suomen sijoituksen kohdalla vakavaa on se, että Suomi oli kyselyn mukaan ainoa maa, joka vastustaa EU-asetusta vapaaehtoisesta lupajärjestelmästä EU:n ja puuntuottajamaiden välille. Lupajärjestelmässä EU:n kumppanimaat varmentaisivat EU:n valvonnassa vientipuun laillisuuden.
“Vastustus lisenssijärjestelmää kohtaan on leimannut Suomen FLEGT-jarruksi. Suomen kanta on erittäin tärkeä, sillä metsäteollisuutemme tuo yhä enemmän raakapuuta Luoteis-Venäjältä, jossa WWF Venäjän mukaan noin neljännes hakkuista on laittomia”, sanoo WWF Suomen metsäpäällikkö Harri Karjalainen. Viime vuonna Suomen metsäteollisuus toi puuta Venäjältä aiempaa enemmän, lähes 14 miljoonaa kuutiometriä. Siten Suomessa valmistetuista metsäteollisuustuotteista noin viidenneksen raaka-aine on Venäjältä.
Komission FLEGT-ohjelmaehdotuksen ja ministerineuvoston siitä tekemien päätelmien pohjalta komissio julkaisi kesällä 2004 asiaa koskevan asetusluonnoksen, joka menee lähiaikoina mm. Suomen eduskunnan ja ministerineuvoston metsätyöryhmän käsittelyyn. “Vaikka Suomen kanta oli lisenssijärjestelmää kohtaan edelleen kielteinen, keskusteluissa asiaa valmistelevien virkamiesten kanssa on ollut havaittavissa kasvavaa myönteisyyttä. Toivomme, että parlamentaarisessa käsittelyssä Suomen kanta muuttuu selkeän myönteiseksi koko FLEGT-ohjelmalle ja erityisesti vapaaehtoiselle lisenssijärjestelmälle. Mikäli Suomi on haluton toimiin laittomien hakkuiden torjumiseksi, tämä voi heittää pahan varjon suomalaisen metsäteollisuuden ylle”, Karjalainen sanoo.
WWF:n maabarometri-vertailu on koottu jokaisen EU-maan viranomaisille lähetetyllä kyselyllä, johon liittyi myös haastatteluja, jotka kansalliset WWF-toimistot tekivät. Selvitys tehtiin elo-syyskuussa 2004. Kysymyksiä oli yhdeksän ja ne koskivat toimia, joilla parhaiten torjutaan laittomia hakkuita ja niihin liittyvää kauppaa. Suomea koskevat kysymykset osoitettiin maa- ja metsätalous-, ulkoasiain- ja kauppa- ja teollisuusministeriöille. Suomen kanta ei ole muuttunut edellisestä selvityksestä, joka tehtiin keväällä 2004, jolloin siihen osallistui 12 maata. WWF aikoo jatkossakin säännöllisesti seurata EU:n ja EU-maiden toimia laittomien hakkuiden torjumiseksi.
WWF:n tekemä vertailu EU-maiden toimista laittomien hakkuiden torjumiseksi on englanniksi kansainvälisen WWF:n internetsivuilla. Laittomista hakkuista on tietoa myös WWF Suomen internetsivuilla. Flegt-toimintasuunnitelman voi ladata pdf-tiedostona. FLEGT-ohjelmaan liittyvä asetusehdotus vapaaehtoisesta puun tuontilupajärjestelmästä on myös pdf-tiedostona.
Lisätietoja: WWF Suomi, metsäpäällikkö Harri Karjalainen, GSM 040 563 7179, sähköposti: etunimi.sukunimi@wwf.fi