Julkaistu

WWF vertaili EU-maita laittomien hakkuiden torjumisessa

Suomi vastustaa ainoana maana EU:n ehdottamaa lupajärjestelmää

WWF:n tänään Brysselissä julkistama 12 EU-maan vertailu paljastaa puutteita EU-maiden kansallisissa toimissa torjua laittomia hakkuita ja niihin liittyvää kauppaa. Suomi sijoittuu vertailussa keskikastiin, mutta on ainoa maa, joka vastustaa EU-asetusta, jolla säädettäisiin puuntuontia koskevasta vapaaehtoisesta lupajärjestelmästä.

WWF vaatii EU:ta ja kansallisia hallituksia tehostamaan toimintaansa laittomia hakkuita vastaan, sillä EU tuo merkittäviä määriä puuta maista, joissa laittomat hakkuut ovat vakava ongelma.

Toukokuussa 2003 Euroopan unionin komissio hyväksyi toimenpideohjelman laittomien hakkuiden torjumiseksi eli ns. FLEGT-toimintasuunnitelman (Forest Law Enforcement, Governance and Trade). WWF on arvioinut kaikkien EU-maiden asenteet ja toimet FLEGT-ohjelman suhteen. Maat arvioitiin sekä suhtautumisessaan EU:n toimiin laittomien hakkuiden torjumiseksi että omien kansallisten toimiensa osalta. Tulokset löytyvät englanninkielisestä maabarometrista, joka on nähtävissä internetissä.

Laittomia hakkuita tapahtuu noin 70 maassa, mutta ne ovat erityisen suuri ongelma EU:n tärkeimmillä puunhankinta-alueilla eli Venäjällä, EU:n uusissa jäsenmaissa ja hakijamaissa, Etelä-Amerikassa, keskisessä Afrikassa ja Kaakkois-Aasiassa. WWF korostaa, että Euroopan unioni on tärkeä puunostaja-alue, mistä syystä sillä on suuri vastuu saattaa kuriin laiton liiketoiminta, joka aiheuttaa ympäristötuhoa, köyhdyttää paikallisväestöjä ja vääristää markkinoita. Laittomat hakkuut ovat miljardibisnestä, jonka arvo on noin 120 miljardia euroa vuodessa. Maailmanpankin arvioiden mukaan maailman valtiot menettävät vuosittain noin 13 miljardia euroa verotuloina ja muina maksuina laittomien hakkuiden takia.

Yksikään 12 EU-maasta ei saanut hyviä kokonaispisteitä sitoutumisestaan ja toimistaan laittomien hakkuiden torjumiseksi. Iso-Britannia, Tanska, Saksa ja Ruotsi yltivät hiukan yli kolmannekseen kokonaispisteistä, ja loput saivat kolmanneksen tai alle. Suomen pistemäärä oli 6/18. Pääsääntöisesti maat tukivat EU:n toimia laittomia hakkuita vastaan, mutta kansallisten toimien osalta hyvät pisteet saivat vain Iso-Britannia ja Saksa. Taloudellinen tuki puuntuottajamaille laittomien hakkuiden vastaiseen työhön oli lähes ainoa EU-maiden suosima kansallinen toimi. Iso-Britannia ja Suomi saivat tästä osiosta korkeimmat pisteet.

”Hallitukset sanovat tekevänsä kaikkensa laittomien hakkuiden ja niihin liittyvän puukaupan torjumiseksi. Todellisia kansallisia toimia on kuitenkin hyvin vähän”, sanoo Jacob Andersen Tanskan WWF:stä, joka on analysoinut maabarometrin tulokset.

Suomen osoitettava suurempaa vastuullisuutta

Vaikka EU-maiden kansalliset toimet laittomien hakkuiden torjumiseksi olivatkin kyselyn perusteella heikkoja, WWF pitää myönteisenä sitä, että maat tukivat voimakkaasti EU:ssa valmisteltavia toimia asiassa. Suomi oli ainoa maa, joka vastusti EU-asetusta vapaaehtoisesta lupajärjestelmästä EU:n ja puuntuottajamaiden välille. Lupajärjestelmässä EU:n kumppanimaat myöntävät puunvientilupia, joilla varmennetaan EU:hun vietävän puutavaran laillisuus. WWF toivookin, että Suomi antaa tukensa lupajärjestelmälle ja alkaa toteuttaa koko FLEGT-ohjelmaa. ”Suomen näkemyksillä ja toimilla on merkitystä, sillä Suomi on maailman suurin puuntuoja Venäjältä. Suomi on myös erittäin merkittävä puutavaran kauttakulkumaa Venäjältä EU:n alueelle. Suomen metsäteollisuus tuo puuta lähinnä Venäjän luoteisosista, joissa hakkuista laittomia on arvioiden mukaan noin neljännes” sanoo Suomen WWF:n metsäpäällikkö Harri Karjalainen ”Mikäli Suomen hallitus on haluton toimiin laittomien hakkuiden torjumiseksi, tämä voi heittää varjon suomalaisen metsäteollisuuden ylle.”

Tulevaisuudessa laittomat hakkuut tulevat myös EU:n omalle maaperälle uusien jäsenmaiden myötä. Esimerkiksi Viron hakkuista laittomia on arvioiden mukaan peräti 50 % ja Latviassa 15-20 %. Tästä syystä WWF pitää tärkeänä, että EU määrittelee laittomat hakkuut rikolliseksi toiminnaksi. Vastanneista maista Tanska, Suomi, Kreikka, Italia, Hollanti, Portugali, Espanja, Ruotsi ja Iso-Britannia suhtautuvat tähän myönteisesti tai ainakin osittain myönteisesti.

Julkisen sektorin sitoutuminen vain laillisen puun ostamiseen on yksi tärkeä keino torjua laittoman puun tuontia EU:n alueella. EU-maiden julkinen sektori ostaa noin 18 % EU:n alueella myydystä puusta ja puutuotteista. Maabarometri osoittaa kuitenkin, että vain kuusi maata – Itävalta, Tanska, Ranska, Saksa, Kreikka ja Iso-Britannia – on osoittanut poliittista sitoutumista laillisista ja kestävästi hakatuista metsäkohteista hankittuun puuhun. Kuitenkin vain Iso-Britannia on laittanut suunnitelmat täytäntöön.

Maabarometri on koottu jokaisen EU-maan viranomaisille lähetetyllä kyselyllä, johon liittyi myös haastatteluja, jotka kansalliset WWF-toimistot tekivät. Selvitys tehtiin helmi-maaliskuussa 2004. Kysymyksiä oli yhdeksän ja ne koskivat toimia, joilla parhaiten torjutaan laittomia hakkuita ja niihin liittyvää kauppaa. Jokaisesta kysymyksestä voi saada 0-2 pistettä. Suomea koskevat kysymykset osoitettiin maa- ja metsätalousministeriölle.

WWF:n tekemä vertailu EU-maiden toimista laittomien hakkuiden torjumiseksi on internetissä. Tietoa laittomista hakkuista myös Suomen WWF:n internet-sivuilla.

Lisätietoja:

kampanjavastaava Jacob Andersen, Tanskan WWF, +45 26 241275;
Suomen WWF, metsäpäällikkö Harri Karjalainen, 040 563 7179; viestintäpäällikkö Päivi Rosqvist, 0400 425 666