Julkaistu

WWF vetoaa: saimaannorppa tarvitsee tutkijoita

Lumettomuuden takia paljaalle jäälle syntynyt ”Jääkuutti” sinnittelee hengissä Saimaalla

WWF toi julki huolestuksensa syntyvien kuuttien tilasta viikko sitten. Nyt tilanne on onneksi parantunut, sillä Saimaalle on muodostunut kinoksia, joihin norppaemot pääsevät rakentamaan pesän ja synnyttämään kuutin suojaan kylmältä ja pedoilta. Väinön päivänä syntynyt jääkuutti oli toivottavasti ainoa ilman suojaa syntynyt kuutti, mutta tämä yksilö on osoitus saimaannorppatutkimuksen ja erityisesti talvitutkimuksen tarpeesta.

Tutkimuksessa on edetty pitkälle siitä, kun WWF vuonna 1979 käynnisti yhteistyössä Joensuun yliopiston, ympäristöhallinnon ja vapaaehtoisten kanssa norpan suojelun ja tutkimuksen Hälyttävää on, että WWF on tällä hetkellä lähes ainoa taho, joka rahoittaa saimaannorpan tutkimusta. WWF etsiikin saimaannorpan tulevaisuudesta kiinnostuneita yrityksiä ja yksityishenkilöitä, jotka ovat halukkaita ja valmiita tukemaan suojelututkimusta. Esimerkiksi norppien radiolähetinseurannalla saataisiin arvokasta lisätietoa lajin talvikäyttäytymisestä.

”Saimaannorppakanta on edelleen äärimmäisen uhanalainen. Kuten teknologian huippuyritysten, myös saimaannorpan suojeluyrityksen on panostettava tutkimukseen ja oltava mieluummin pari askelta uhkia edellä. Esimerkiksi ilmastonmuutos vaikuttaa myös Saimaan vesistön sääoloihin. Tämän vuoden jääkuutti jää tuskin yksittäiseksi ilmiöksi. Suojelututkimuksen on tuotettava tuloksia, jotka mahdollistavat oikean reagoinnin tällaisissa yllättävissä tilanteissa”, toteaa WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen.

”WWF:n saimaanhyljetyöryhmässä voimavarat jaettiin suojelun ja suojelututkimuksen kesken. Nyt tutkimukseen ei ole osoitettu yhtään rahoitusta valtion taholta juuri lainkaan. Suojelututkimuksen tekeminen on kuitenkin pitkäjänteistä työtä ja tulosten saaminen voi viedä kauankin aikaa. Siksi olisi tärkeää, ettei tutkimuksen jatkuvuuteen tule tällaisia aukkopaikkoja. Onneksi WWF on rahoittanut tutkijan kevääksi, mutta ilman riittäviä tutkimusresursseja emme pysty toteuttamaan talvitutkimusta seuraavanakaan talvena”, pahoittelee professori Heikki Hyvärinen Joensuun yliopistosta.

Saimaannorppien suojelutyötä voi tukea lahjoittamalla varoja WWF:n tilille Merita 157230-11189 (tiedonanto-osaan merkintä “saimaannorppa”). Myös ryhtymällä saimaannorppien Osmon ja Orvokin WWF-kummeiksi markan päivämaksulla (360 mk/vuosi), voi edistää saimaannorppien suojelua.

Lisätietoja:

suojelujohtaja Jari Luukkonen, WWF, puh. 040 585 0020
professori Heikki Hyvärinen, Joensuun yliopisto, puh. (013) 251 3571

Liite tiedotteeseen 22.2.2001: Norpan talvi

”Normaalitalvena” viimeistään helmikuun alussa hyiset lumituiskut kasaavat lumen kinoksiksi luotojen ja saarien rantoihin. Näihin kinoksiin norppaemo kaivaa lumipesän helmikuun lopussa syntyvälle harmaakarvaiselle kuutilleen. Lumi eristää tuulelta ja pakkaselta ja kulkuavannosta henkivä vesi toimii keskuslämmitysjärjestelmänä. Lämpö on tärkeää poikaselle, jonka lämmöneristys perustuu aluksi kuutinvillaan ja traanikerros kasvaa vasta myöhemmin. Kylmään veteen joutuminen ei ole hyväksi pienelle poikaselle. Tähän kriittiseen aikaan norppa on myös altein häiriölle ja liian läheltä ohi ajava moottorikelkkailija voi aiheuttaa tietämättään suurta vahinkoa.

Emo imettää kuuttia noin 45 % rasvaa sisältävällä maidolla ja kuutti pulskistuu lähes samaan tahtiin kuin emä vastaavasti laihtuu. Syntyessään noin 4,5-kiloinen kuutti on toukokuun alussa tavallisesti jo yli 20-kiloinen. Traanin kasvettua ihon alle, poikanen vaihtaa kiharaisen kuuttiturkin lyhyeen aikuiskarvaan. Myöhemmin keväällä tutkijat keräävät poikaskarvaa pesän jäänteistä todisteeksi yhdestä uudesta syntyneestä saimaalaisesta. Pesän tunnistaa poikaspesäksi myös sen koon perusteella, sillä poikanen kaivelee varttuessaan lisäkammioita ja näin opettelee norpalle elintärkeää “lumityötaitoa”.