WWF vetoaa saimaannorppien pesimärauhan puolesta

Saimaannorpan (

Phoca hispida saimensis

) poikaset syntyvät rantojen lumipesiin helmikuussa. Pesimärauha luetaan hetkenä, jolloin norpat hakevat pesäpaikkojaan rauhallisten luotojen ja niemien lumikinoksista. WWF on julistanut pesimärauhan saimaannorpille vuodesta 1993 lähtien.

“Onnistuneista suojelutoimista huolimatta saimaannorppa on edelleen maailman uhanalaisimpia hylkeitä. Annetaan siis emojen valmistautua synnytykseen ja kuuttien syntyä ja kasvaa rauhassa – vältetään turhaa liikkumista ja häiriötä norpan pesimäalueilla”, toivoo WWF:n suojelujohtaja

Jari Luukkonen

, joka kuuluu kansalliseen saimaannorpan suojelun ohjausryhmään. (Ryhmässä on edustajia lisäksi Metsähallituksesta, Joensuun yliopistosta ja Etelä-Savon ympäristökeskuksesta.)

Norpparauhan julistajan, kansanedustaja Kimmo Tiilikaisen mielestä vapaaehtoisten kalastusrajoitusten jatkaminen on tarpeellista jatkossakin, jotta kuuttien kuolleisuutta pystyttäisiin edelleen alentamaan. “Lisäksi toivon, että erityisesti moottorikelkkailijat ottaisivat huomioon norpan pesimärauhan, sillä nopeasti liikkuva kelkkailija saattaa pahimmillaan häiritä useitakin pesiviä norppia jopa yhdellä ajelulla. Vastuulliset kelkkailijat harrastavatkin kelkkailua niille tarkotetuilla reiteillä,” sanoo Tiilikainen. “Myönteinen uutinen saimaannorpalle oli Tornator Oy:n syksyinen päätös rauhoittaa Katosselän alue rakentamiselta. Siitä yhtiö ansaitsee kiitokset.”

Vielä viisi vuotta sitten Taipalsaaren vesiltä ei tavattu jälkiä yhdestäkään kuutista, mutta kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana lumipesien suojiin on syntynyt kolme kuuttia vuosittain. Norppakannan tulevaisuus näyttää siis myönteiseltä Etelä-Saimaan vesillä. “Pitkäjänteinen suojelutyö tuottaa tulosta ja nyt on tärkeä huolehtia, että kehitys jatkuu myönteisenä”, toteaa WWF:n Etelä-Saimaan vastaava Ismo Marttinen.

Erityisen ajankohtaista saimaannorpan suojelussa on lajin talviaikaisen käyttäytymisen sekä häiriövaikutuksen tutkiminen. “Tutkimuksen jatkamisella on selkeä tarve saimaannorpan suojelussa. Tutkimustieto on oikein kohdennetun suojelutyön perusta,” sanoo Luukkonen. “Elinympäristön pirstaloituminen ja ihmistoiminnan aiheuttama häiriö pesimäaikaan uhkaavat norpan tulevaisuutta. Se tuo väistämättä mukanaan uusia tutkimus- ja suojelunäkökohtia. WWF:n mielestä yliopistotasoisen saimaannorppatutkimuksen ylläpitäminen on ainoa keino vastata tämän päivän ja tulevaisuuden suojelu- ja tutkimustarpeisiin.”

Lisätietoja:
Jari Luukkonen, gsm 040 585 0020
Ismo Marttinen, gsm 0400 755 904

Saimaannorppa kaipaa rauhaa

Joulukuussa jäähän hengitysaukko.
Tammikuussa kinokseen lumipesä.
Helmikuussa Nestorinpäivänä
pesään poikanen.

Tuuli ja tuisku, kylmä ja pedot
eivät pääse lumipesän suojiin.
Uhka on sen sijaan ajattelemattomuus.
Se voi tehdä sukupuutosta totta.

Norppajäillä jättäkäämme
rantakinokset rauhaan,
kuuteille kodiksi, emoille imetyspesiksi.
Norppa säikkyy ääntämme,
ei tiedä vapaa-ajan kiireistämme.

Jos sen ymmärrämme,
rauha norpillemme.
Suojassa lumipesissään
jatkakoot norpat
arvoistaan elämää.

Näillä sanoilla julistan Saimaan rannalla
saimaannorppien pesimärauhan
alkaneeksi tänä jääkautena.
Eläkää ja lisääntykää rauhassa.

1993 Savonlinna, ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen

1994 Rantasalmi, piispa Voitto Huotari

1995 Savonlinna, sisäasiainministeri Jouni Backman

1996 Lappeenranta, taiteilija M.A. Numminen

(Tämän jälkeen julistus siirtyi joulukuusta tammikuulle)

1998 Joensuu, maakuntajohtaja Tarja Cronberg

1999 Savonlinna, ympäristöministeri Pekka Haavisto

2000 Joensuu, taiteilija Anna-Liisa Alanko

2001 Lappeenranta, professori Heikki Hyvärinen

2002 Savonlinna, puheenjohtaja Jouko Tynkkynen

2003 Ristiina, toimittaja Ile Jokinen

2004 Taipalsaari, kansanedustaja Kimmo Tiilikainen