Julkaistu

WWF vetosi EU:n ympäristöministereihin: Primorskin öljysataman ympäristövaikutukset on arvioitava kansainvälisesti

Primorskin lähellä Pietarin alueella rakennettavan öljysataman aiheuttamat ympäristöriskit ovat valtavat. WWF on vedonnut tänään asian tiimoilta EU:n ympäristöministereihin, joiden kokous on Luxemburgissa huomenna ja ylihuomenna 22.-23.6. WWF toivoo, että EU avustaa ja painostaa Venäjää niin, että Primorskin sataman rakentamisesta ja käytöstä tehdään kansainvälinen ympäristövaikutusten arviointi. WWF:n vetoomuksen ovat allekirjoittaneet kansalliset WWF-säätiöt Suomesta, Ruotsista, Tanskasta ja Saksasta, WWF:n EU-asioiden toimisto sekä WWF:n meri- ja rannikkotiimi. Vetoomus syntyi Suomen WWF:n aloitteesta, ja Suomen WWF aikoo viedä sitä eteenpäin myös Ranskan puheenjohtajakauden aikana.

WWF toivoo, että EU löytää keinon mm. TACIS-rahoituksen kautta painostaa Venäjää käynnistämään kansainvälisen YVA-prosessin. Venäläiset viranomaiset ovat jo tehneet pienimuotoisen YVA:n, mutta Suomen viranomaiset eivät ole pyynnöistään huolimatta saaneet sitä nähtäväkseen. WWF korostaa, että YVA-hankkeen on oltava läpinäkyvä ja siihen on saatava alan kansainvälisesti parhaat asiantuntijat. Perusteellisen YVA:n on pidettävä sisällään myös sosiaaliset tekijät.

Primorskin sataman kautta suunnitellaan vietäväksi vuosittain noin 12 miljoonaa tonnia öljyä. Öljyonnettomuuden riskiä kasvattaa moni tekijä. Näistä Venäjän taloudellinen tilanne, ympäristöhallinnon lakkauttaminen ja puutteet nykyteknologiassa eivät ole vähäisimpiä. Suomalaisten asiantuntijoiden mukaan Primorskin öljysatama nostaa öljyonnettomuuden riskin Suomenlahdella kolminkertaisesta nelinkertaiseksi. Öljyonnettomuuden sattuessa talvisaikaan öljyntorjunta on jäätilanteen takia poikkeuksellisen vaikeaa. Jääolosuhteet asettavat myös laivoille erikoisvaatimuksia. WWF:n saamien tietojen mukaan mm. Maailmanpankki onkin päättänyt olla tukematta Primorskin satamahanketta nimenomaan ympäristöriskien takia.

WWF korostaa, että vaikka suuröljyonnettomuutta ei tapahtuisikaan, satama itsessään aiheuttaa huomattavaa haittaa Suomenlahden herkälle luonnolle ja uhanalaisille lajeille. "Toivottavasti EU:n ympäristöministerit ymmärtävät, että sataman vaikutukset kohdistuvat EU:n suojelemiin alueisiin ja lajeihin. Satama uhkaa monia luonto- ja lintudirektiivin suojelemia alueita ja uhanalaisia lajeja, kuten Itämeren norppaa. Suomenlahti on tärkeä levähdysalue tuhansille linnuille, joista monet on suojeltu lintudirektiivin nojalla. Satama on riski myös kestävälle kalastukselle, sillä kalojen kutema-alueet ovat vaarassa", varoittaa WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen.

Lisätietoja:

 WWF, meriasiantuntija Anita Mäkinen, (09) 7740 1034, GSM 040 527 1425, viestintäpäällikkö Päivi Rosqvist, (09) 7740 1040, GSM 0400 425 666

Liite tiedotteeseen: Primorskin satamahankkeen aiheuttamat uhat Suomenlahden luonnolle

Venäjän arktisilta alueilta pumpattu öljy suunnitellaan kuljetettavaksi Itäisen Suomenlahden pohjukassa sijaitsevan Primorskin (ent. Koivisto) sataman kautta läntisille markkinoille. Annetut arviot öljykuljetusten määrästä vaihtelevat. Eräänä arviona on esitetty, että Primorskin kautta kulkisi alkuun vuosittain noin 12 miljoonaa tonnia öljyä, mutta myöhemmin määrä saattaisi nousta jopa 40-50 miljoonaan tonniin. Näin suuren määrän kuljetus lisäisi merkittävästi alusliikennettä ja öljytuhojen riskiä Suomenlahdella.

Öljyputken ja sataman rakentamisen aiheuttamat uhat

Hanke aiheuttaa ympäristövaikutuksia laajemminkin. Öljyputken rakentaminen aiheuttaa uhan sekä Pietarin vedenhankinnalle että vaarantaa Kannaksen luonnon. Toisaalta myös itse sataman ja sinne johtavien väylien rakentaminen uhkaa luontoa. Tämän vuoden suunnitelmissa on 60 000 tonnin ruoppaus ja läjittäminen mereen.

Öljykuljetusten aiheuttamat uhat

Primorskin satamahankkeen toteutumisen myötä öljyonnettomuuden riskit Suomenlahdella kasvavat suomalaisten asiantuntijoiden mukaan kolmi-nelinkertaisiksi. Ja mikäli öljyonnettomuus Suomenlahdella tapahtuisi, öljy voi päätyä Suomen rannikolle noin kahden vuorokauden kuluessa tuulista riippuen. Tähän tulokseen on päätynyt venäläinen professori Ovsienko tarkasteltuaan numeeristen mallien avulla öljypäästöjen leviämistä Suomenlahdella.

Öljyonnettomuuksien välittömät vaikutukset ovat tuhoisia ennen kaikkea vesilinnuille ja hylkeille, mutta myös koko muu vesiekosysteemi vaarantuu. Talviaikainen Itämeren kylmyys ja ajoittainen jääpeite tekevät Itämerestä alttiin öljyvahinkojen seurauksille, sillä alhainen lämpötila hidastaa öljyn hajoamista. Jää myös vaikeuttaa öljyn torjuntaa. Primorskin satama Suomenlahden perukassa jää lähes vuosittain ahtojäiden saartamaksi. Tämä merkitsisi öljykuljetusten kannalta sitä, että öljylle tulisi rakentaa välivarastointipaikka kelirikkoajaksi, mikä edelleen lisää öljypäästöjen riskiä.

Öljyonnettomuuden sattuessa erityisesti itäinen Suomenlahti ja sen arvokkaat luontokohteet ovat uhattuina. Alueella sijaitsee Venäjän puolella mm. kaksi Ramsar-aluetta, Koiviston saaret Primorskin edustalla ja Kurgolovan niemimaa Virolahden etelärannalla. Ramsar -sopimus vuodelta 1971 on kansainvälinen kosteikkojen suojelusopimus. Edelleen Venäjän puoleisella Suomen-lahdella sijaitsevat monet arktisen muuton kannalta tärkeät lintujen levähdys-paikat kuten Seiskarin ja Tuppuran saaret. Suomenlahden suurin merimetsokolonia asustaa Suomen aluevesiin rajoittuvilla lukuisilla pikkusaarilla, joista venäläiset ovat suunnitelleet Itäisen Suomenlahden luonnonsuoje-lualuetta jo usean vuoden ajan.

Myös uhanalaisen Itämeren norpan suurimmat populaatiot Suomenlahdelta löytyvät Koiviston saarten edustan vesialueilta, minne ne poikivat kevätjäille. Harmaahylkeen eli hallin suurimmat populaatiot Venäjän puolelta löytyvät Kurgolovan niemimaalta, Suomen puolella Porvoon itäpuolisilta aluevesiltä, Pellingin ulkosaaristosta.

Uhattuna on myös Itäisen Suomenlahden kansallispuisto, joka sijaitsee aivan Suomen ja Venäjän välisen rajan välittömässä läheisyydessä. Itäisen Suomenlahden kansallispuisto on myös osa suurta NATURA 2000 aluetta, joka jatkuu aina Pernajanlahdelle asti.

Lisätietoja:

WWF, meriasiantuntija Anita Mäkinen, (09) 7740 1034, GSM 040 527 1425, Suojelujohtaja Jari Luukkonen, (09) 7740 1045, GSM 040 585 0020, Viestintäpäällikkö Päivi Rosqvist, GSM 0400 425 666.