Ympäristöjärjestöt julkaisivat esityksensä Kööpenhaminan ilmastosopimukseksi
Kansalaisjärjestöjen ilmastoasiantuntijat julkistivat tänään esityksensä Kööpenhaminan ilmastosopimukseksi Bonnin ilmastokokouksen virallisessa oheistapahtumassa. Liki 140-sivuinen luonnos antaa hyvän mallin hallitusten neuvottelijoille. Ennen tilaisuutta luonnos luovutettiin henkilökohtaisesti ilmastosopimuksen pääsihteeri Yvo De Boerille. Sopimusluonnoksen takana on 47 asiantuntijaa 19 maasta. Kahdeksan kuukautta kestäneen kirjoitusprosessin aikana konsultoitiin myös hallitusten edustajia.
”Kööpenhaminan ilmastokokoukseen on enää kuusi kuukautta aikaa, mutta neuvottelut junnaavat paikallaan. Eri osapuolet ovat esittäneet omia näkemyksiään, mutta mitään kokonaisvaltaista näkemystä hallitusten kesken ei ole syntynyt. Me halusimme vauhdittaa neuvotteluita osoittamalla, miten palaset saadaan loksahtamaan yhteen tehokkaaksi, reiluksi ja toimivaksi sopimukseksi. Neuvottelijoiden osoittama kiinnostus sopimusluonnostamme kohtaan on ollut ilahduttavaa. Nyt kannustammekin heitä käyttämään aktiivisesti leikkaa – liimaa -toimintoa hallitusten esitysten laatimisessa”, kertoi ehdotusta neuvottelijoille maanantaina esitellyt Greenpeacen ilmastopoliittinen neuvonantaja Kaisa Kosonen.
“Tämä on historiallinen hetki. Koskaan aiemmin kansalaisyhteiskunta ei ole osallistunut kansainvälisiin sopimusneuvotteluihin tällä tavalla. Olemme onnistuneet tuottamaan ehkä kattavimman tähän sopimustekstin, mitä tähän mennessä on julkaistu. Esittämämme ratkaisut perustuvat tasapuolisuuteen ja tieteeseen”, sanoi Kim Carstensen kansainvälisestä WWF:stä.
Kunnianhimoinen dokumentti ”Copenhagen Climate Treaty” koostuu juridisesta tekstistä ja sitä selittävästä osiosta. Sopimusluonnos luo uuden Kööpenhaminan pöytäkirjan sekä muuttaa Kioton pöytäkirjaa. Sopimuksen artiklat kattavat kaikki tehokkaan ja reilun ilmastosopimuksen pääelementit: päästöjen kunnianhimoisen vähentämisen, ilmastonmuutokseen sopeutumisen, metsien suojelun, uuden teknologian kehittämisen ja käyttöönoton sekä teollisuusmaiden tuen kehitysmaille.
Sopimuksessa kuvataan päästöura, jota seuraamalla ilmaston lämpeneminen voidaan pysäyttää ennen kuin kahden asteen kriittinen raja ylittyy. Päästöille asetetaan globaali katto – hiilibudjetti – josta johdetaan päästövelvoitteet ja -toimet teollisuus- ja kehitysmaille, perustuen niiden erilaisiin vastuisiin ja mahdollisuuksiin toimia. Myös köyhimpien ja ilmastonmuutoksen vaikutuksille herkimpien alueiden suojelulle luodaan puitteet.
Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumisen osalta sopimus sisältää sopeutumistoimien puiteohjelman, joka sisältää avustuksia, vakuutuksen ja korvauksia maille, jotka kärsivät ilmastomuutoksen aiheuttamista tuhoista kaikkein pahimmin.
“Maapallon köyhimpien ja haavoittuvaisimpien auttaminen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumisessa on äärimmäisen tärkeää. Ilman vahvaa sopimusta Kööpenhaminassa altistamme monia alueita raaka-aineiden niukkuuden aiheuttamille sodille, ilmastopakolaisuudelle ja luonnonkatastrofeille jo lähitulevaisuudessa”, varoitti Wael Hmaidan IndyACTista.
Sopimus sisältää kolme osaa. Uudistetussa Kioton pöytäkirjassa osoitetaan teollisuusmaille päivitetyt maakohtaiset velvoitteet. Uusi Kööpenhaminan pöytäkirja sisältää laillisesti sitovan velvoitteen Yhdysvalloille sekä kehitysmaiden päästövähennystoimet. Kolmas osa sopimuksesta koostuu päätöksistä, jotka muodostavat pohjatyön seuraavien kolmen vuoden toimille.
Copenhagen Climate Treaty -sopimuksen laatimiseen osallistuivat järjestöt Greenpeace, WWF, IndyACT – the League of Independent Activists, Germanwatch, David Suzuki Foundation, National Ecological Centre of Ukraine sekä yksittäisiä asiantuntijoita eri puolilta maailmaa.
Taustaa toimittajille
Copenhagen Climate Treaty -sopimusluonnos (PDF)
Copenhagen Climate Treaty -sopimusluonnoksen sisältöjä:
Katto kaikille kasvihuonekaasupäästöille vuonna 2020 (pois lukien Montrealin pöytäkirjassa säädellyt kaasut) olisi korkeintaan 36,1 Gt CO2-e, mikä vastaa suunnilleen vuoden 1990 päästötasoa. Vuonna
2050 globaalit päästöt saisivat olla enää 7,2 Gt CO2-e, mikä merkitsee 80 prosentin vähennystä
vuoden 1990 tasosta.
- Kaksoisvelvoitteet teollisuusmaille: päästövähennysvelvoitteiden lisäksi myös rahoitusvelvoitteesta tulisi nyt juridisesti sitova.
- Päivityksiä teollisuusmaaryhmään. Uusia maita olisivat mm. Singapore, Etelä-Korea ja Saudi Arabia. Kiinan, Intian ja Brasilian kaltaiset nopeasti kehittyvät maat taas velvoitetaan laatimaan pitkän aikavälin toimintasuunnitelmat, joilla niiden päästöt voivat pysyä arvioidussa päästöbudjetissa.
- Pitkän aikavälin toimintasuunnitelmat sekä teollisuusmaille että nopeasti kehittyville maille.
- Uusi instituutio nimeltä Copenhagen Climate Facility, joka hallinnoi päästövähennys-, sopeutumis- ja metsiensuojelutoimia ja niille kohdistettavaa rahoitusta.
Asiantuntijahaastattelut Bonnissa:
Kim Carstensen, Leader, WWF Global Climate Initiative, puh: +45-40-343635, k.carstensen(at)wwf.dk
Kathrin Gutmann, Head of Policy, WWF Global Climate Initiative, puh: +49-162-2914428, kathrin.gutmann(at)wwf.de
Wael Hmaidan, IndyACT– the League of Independent Activists, Puh/Fax: +961-1-447192, whmaidan(at)indyact.org
Lisätiedot Suomessa:
Marja Kaitaniemi, ilmastoasiantuntija, WWF Suomi, p. 040 1809 497, marja.kaitaniemi(at)wwf.fi