Ympäristöjärjestöt tarjoavat polkuja vähäpäästöiseen yhteiskuntaan
Ympäristöjärjestöt Greenpeace, Maan ystävät, Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF julkaisivat tänään vision Suomen pitkän aikavälin energia- ja ilmastopolitiikasta. Se on yksi mahdollinen vaihtoehto eduskunnan käsittelyssä parhaillaan olevalle kansalliselle ilmasto- ja energiastrategialle.
– Hallitus ei ole kyennyt avaamaan keskustelua pitkän aikavälin ilmastopolitiikasta, eikä osoittamaan sitoutumista joka tapauksessa edessämme oleviin päästövähennyksiin. Suomen hallituksen tavoitteet ulottuvat vain vuoteen 2012. Vauraana, huipputeknologian maana Suomen pitäisi pystyä parempaan, kritisoi Kaisa Kosonen Greenpeacelta.
Ympäristöjärjestöjen julkaisema raportti luo mahdollisen, perustellun polun päästöjen vähentämiseksi Suomessa 29 % vuoteen 2020 mennessä. Näin myös 80 prosentin päästövähennys vuoteen 2050 mennessä tulee mahdolliseksi. Raportti osoittaa, että kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa esitetty skenaario on vain yksi mahdollisista tulevaisuuden kuvista ja että eduskunnassa voidaan aidosti päättää, minkälaista tulevaisuutta kohti suomalaista energia- ja ilmastopolitiikkaa viedään.
Päästövähennysten saavuttamiseksi ympäristöjärjestöjen raportti esittelee laajan joukon toimenpiteitä. Ensimmäisessä vaiheessa sähköveroa on korotettava erityisesti veroluokassa 1, päästökauppajärjestelmää on kehitettävä ja liikenteen puolelle on saatava hiilidioksidivero. Pikaisesti on käynnistettävä myös raideverkon parannustyöt ja rakennusten rakentamis- ja korjaamismääräykset on saatettava matalaenergiarakentamisen tasolle.
– Näiden pienten toimien kautta luodaan uskottava polku kohti mittavia päästövähennyksiä. Saman aikaisesti on mietittävä Suomen energiantuotantorakenteen uusimista hiilidioksidivapaaksi ja Suomessa toimivan energiaintensiivisen teollisuuden kehittämistä kohti päästöttömyyttä. Onnistunut lopputulos vaatii pitkäjänteistä ja ennakkoluulotonta politiikkaa, sanoo Mari Puoskari Suomen luonnonsuojeluliitosta.
Osa ehdotetuista toimista on suhteellisen edullisia, kuten vähemmän energiaa kuluttaviin sähkölaitteisiin ja rakennusten energiansäästöratkaisuihin siirtyminen. Osa vaatii huomattavia investointeja, jotka tuottavat kuitenkin myös laajoja yhteiskunnallisia hyötyjä.
– Uusiutuvien energiateknologioiden viennistä voi tulla kuuden miljardin euron liiketoimintaa, joka työllistää kymmeniä tuhansia ihmisiä. Suomen kannattaakin pyrkiä vähäpäästöisen teknologian tuotannossa ja kehityksessä maailman kärkimaiden joukkoon, maalailee Karoliina Auvinen WWF:stä.
– Ilmastonmuutoksen hillitsemisen kuluja arvioitaessa on olennaisinta muistaa, että torjumatta jättäminen koituisi tuhoisaksi ihmisille, luonnolle ja taloudelle. Hyödyt, joita saadaan ilmakehän lämpenemisen rajoittamisesta alle kahden asteen ovat suurempia kuin vaadittavien päästövähennysten kustannukset, sanoo Riitta Savikko Maan ystävistä.
Lisätietoja:
Kaisa Kosonen, Greenpeace, 050 3688488
Riitta Savikko, Maan ystävät, 040 834 3997
Mari Puoskari, Suomen luonnonsuojeluliitto, 050 537 2595
Karoliina Auvinen, WWF, 09 7740 1041
Ilmastotavoite 2050 – Polkuja vähäpäästöiseen yhteiskuntaan -raportti ladattavissa pdf-tiedostona (440 kt)