© Teemu Tretjakov / Shutterstock
Julkaistu

Ympäristöjärjestöt vaativat: Suomen peräännyttävä ilmastopolitiikan vesittämisestä

Päästövähennysten joustot metsien ja fossiilisten polttoaineiden välillä vaarantaisivat EU:n ilmastopolitiikan päästövähennykset.

Euroopan komissio julkaisee merkittävimmän ilmastopoliittisen avauksensa Pariisin ilmastosopimuksesta keskiviikkona 20.heinäkuuta. Paketti sisältää kaksi Suomelle olennaista lakiehdotusta: ehdotuksen Suomelle asetettavista sitovista päästövähennystavoitteista vuodelle 2030 sekä esityksen hiilinielujen, kuten metsien, osuudesta päästövähennyksissä. Kyseessä on EU-termein taakanjakosektorista sekä esityksestä maankäyttösektorille (LULUCF). Ehdotus on parhaillaan komissaarien konsultaatiokierroksella.

Suomi sekä joukko muita metsäisiä EU-jäsenmaita kannattaa mallia, jossa eri sektorien välillä voidaan tehdä joustoja. Tällöin LULUCF-sektoria voitaisiin käyttää kompensoimaan päästöjä muilla taakanjakoon kuuluvilla sektoreilla. Mikäli Suomen ajama jousto menee läpi, Suomessa kasvavan metsän hiilinieluja voisi laskea hyväksi siten, että varsinaisia päästövähennyksiä tarvitaan vähemmän esim. liikenteessä tai maataloudessa.  

Ympäristöjärjestöt muistuttavat, että tämä on huono vaihtoehto ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta, sillä se hidastaa fossiilisista polttoaineista luopumista.

“Odotamme komissiolta ja varapuheenjohtaja Kataiselta nyt kykyä toimia pestissään Euroopan ja koko maapallon eduksi. EU:n ei tule luoda vaikeasti peruutettavaa porsaanreikää ilmastopoliittiseen lainsäädäntöön pelkästään, jotta Suomen kansalliset päästötavoitteet saavutettaisiin helpommin”, painottaa WWF Suomen ilmastoasiantuntija Kaarina Kolle.  

Jos metsien hiilinieluja saa hyödyntää muilla sektoreilla aiheutettavien päästöjen nollaamiseen, se voi enimmillään vähentää ei-päästökauppasektorin päästövähennystavoitetta 30 prosentista vain 10-20 prosenttiin.    

Ekosysteemien kykyä sitoa hiilidioksidia tarvitaan Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin pääsyä varten. Uusi lämpötilatavoite 1,5 astetta vaatii ns. “negatiivisia päästöjä” vuosisadan puolenvälin jälkeen, eli hiilidioksidia pitää imeä pois ilmakehästä esimerkiksi metsien kasvattamisen avulla. Siksi oma tavoite maankäyttösektorin nieluille on olennainen ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi.

“EU näyttää päätöksillään esimerkkiä muulle maailmalle. Mikäli emme osoita vahvaa sitoutumista Pariisin sopimuksen tavoitteisiin, on riski, että myös muu maailma seuraa malliamme. Samalla myös kansainvälisen yhteisön tavoitteet tiukoista LULUCF-säännöistä vaarantuvat”, huomauttaa Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Aho.

Tästä huolimatta ministeri Tiilikainen lähetti yhdessä yhdeksän muun jäsenmaan kanssa komissioon pyynnön, että tämä sektoreita ylittävä mekanismi olisi mahdollinen ja on perustellut kantaansa sillä, että se motivoisi maita kasvattamaan nielujaan. EU:n energia- ja ilmastokomissaari Miguel Arias Cañete on julkisesti linjannut toivovansa LULUCF-sektorin pysyvän omana itsenäisenä kokonaisuutenaan.

“Metsien ja muiden ekosysteemien tarjoamia nieluja ja varastoja tulee ehdottomasti edistää, mutta niiden lisääminen ei saa syrjäyttää kunnianhimoa muilta sektoreilta. Nyt kannustimien varjolla yritetään pienentää velvollisuutta vähentää päästöjä fossiilisista polttoaineista, jotka ovat pääsyy ilmaston lämpenemiseen," toteaa Luonto-liiton ympäristökasvatuspäällikkö Malva Green.


Tiedoksi toimituksille:

EU:n ilmastopolitiikassa suurin osa energiantuotannon ja teollisuuden kasvihuonekaasupäästöistä kuuluu EU:n laajuisen päästökaupan piiriin, kun taas liikenteen, rakennusten, jätteiden ja maatalouden aiheuttamia päästöjä vähennetään maakohtaisten tavoitteiden kautta. Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous (LULUCF) on merkittävästi kasvihuonekaasupäästöihin ja -nieluihin vaikuttava sektori, jota ei ole tähän asti laskettu osaksi EU-tavoitteita. Vuoden 2020 jälkeen tämä tulee muuttumaan.

Komission kesäpaketti sisältää lakiehdotukset taakanjakosektorille sekä maankäyttösektorille vuosille 2020-2030. Ehdotus on komission sisäisen konsultaation viimeisillä metreillä. Kierroksen aikana muut komissaarit saavat vielä kommentoida ja vaikuttaa esitykseen.

Lue WWF:n kirje komission varapuheenjohtaja Kataiselle

Ministerien kirje komissiolle 13.5.2016

Europarlamentaarikkojen kirje komissiolle 8.4.2016

Ministeri Kimmo Tiilikaisen vastaus kirjalliseen kysymykseen 12.7.2016

Lisätietoja:
Hanna Aho, suojeluasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliitto, p. 040 660 5788
Malva Green, ympäristökasvatuspäällikkö, Luonto-Liitto, p. 044 045 8898
Kaarina Kolle, ilmastoasiantuntija, WWF, p. 050 591 3072