Yritysten hiilidioksidipäästöt vaihtuivat eurosäästöiksi WWF:n hankkeessa
WWF:n Päästöistä säästöihin -hanke osoitti, että yritysten toimistoilla on valtavat mahdollisuudet pienentää hiilidioksidipäästöjään erilaisin käytännön toimin, jotka samalla parantavat toimintojen laatua ja aiheuttavat huomattavia euromääräisiä säästöjä.
17 yrityksessä saavutettiin yhteensä yli 3,6 miljoonan euron rahallinen säästö ja 1 091 hiilidioksiditonnin päästösäästö, joka vastaa 464 260 bensiinilitran säästöä. Päästöistä säästöihin -hankkeessa tarkastellut yritykset muun muassa korvasivat matkoja videoneuvotteluin, siirtyivät sähköiseen viestintä- ja arkistointijärjestelmään, tekivät vihreitä hankintoja ja sammuttivat turhaan päällä olevat valot ja tietokoneet.
“Jos yritys toteuttaa kattavasti liiketoiminnallisesti perusteltuja, päästöjä pienentäviä toimia, hiilidioksidipäästöjä voidaan pienentää jopa 70 prosenttia”, sanoo projektipäällikkö Karoliina Auvinen WWF:stä. “Samalla saadaan aikaan huomattavia kustannussäästöjä ja toiminnan laatu paranee.”
Esimerkiksi Nordea Rahoitus on siirtynyt korvaamaan suuren osan ulkomaan kokouksistaan video- ja puhelinneuvotteluilla. Viime vuonna johtoryhmän kaksi suomalaista edustajaa korvasivat puolet vuoden 40:stä Tukholman kokouksestaan videoneuvottelulla. Saavutetut päästö- ja kustannussäästöt ovat merkittäviä jopa vain kahden henkilön matkojen osalta: hiilidioksidipäästöjä säästyi yhteensä noin 5,4 tonnia, ja ekologinen jalanjälki* pieneni 3,9 hehtaaria. Kustannussäästöjä syntyi vähintään 12 530 euroa matkalipuista, päivärahoista ja työajansäästöstä.
Päästöistä säästöihin -hanke on osa WWF:n Green Office -palvelua, joka on niin pienille kuin suurille ja niin yksityisen sektorin kuin julkishallinnon toimistoille suunnattu ympäristöpalvelu. Tärkeänä osana Green Office -palvelua on yrityksille annettu neuvonta ja koulutus ympäristöä säästäviin ratkaisuihin.
Helsingin Kauppaoppilaitos Oy säästää vuosittain 18 500 euroa sähkölaskussa sammuttamalla keskusohjatusti 600 tietokonetta aina päivän päätteeksi. “Tällaisten järjestelmien hyödyntäminen yrityksissä on vielä valitettavan harvinaista. Monesti yrityksissä ei ole tietoa esimerkiksi tietotekniikkaratkaisuista, joilla saadaan aikaan ympäristösäästöjä ja lisää tehokkuutta. Myös asenne-esteiden ylittäminen vaatii kannustusta sekä tiedonvaihtoa Green Office -verkostoon kuuluvien yritysten välillä”, Auvinen sanoo.
Esimerkiksi Helsingin Energian Green Office -ohjelman keskeinen tavoite on luoda ympäristötietoista toimintakulttuuria työpaikoille. Ympäristöjohto onkin panostanut henkilöstön koulutukseen ja ohjeistukseen, jotta toimintatavat hiljalleen muuttuisivat. Tulokset ovat olleet myönteisiä: Helsingin Energian paperinkulutus on vähentynyt valistuksen ja sähköiseen laskutukseen siirtymisen ansioista viiden vuoden aikana yli 25 % eli 1 355 000 A4-arkkia, mikä vastaa noin 6,8 tonnia paperia. Tämä tarkoittaa noin 68 puun säästymistä metsään vuosittain. Näin Helsingin Energian toimistoväen ekologinen jalanjälki pienenee 19,8 hehtaaria vuodessa. Paperinkulutuksen elinkaaren aikaisia ekvivalenttisia* hiilidioksidipäästöjä säästyy 19,4 tonnia. Paperinkäytön kokonaiskustannusten perusteella säästöjä syntyy vuositasolla 40 650 euroa.
“Toimintatapamuutoksia edistettäessä kokemuksemme on, että paras tapa on edetä pienin tasaisin askelin niin, että asenteet säilyvät myönteisinä. WWF:ltä saamamme Green Office -ekovinkit ovat myös auttaneet tietoisuuden lisäämisessä paperinkulutuksen ympäristövaikutuksista”, sanoo Helsingin Energian Green Office -vastaava Rauno Tolonen.
Päästöistä säästöihin -esimerkit ovat WWF:n verkkosivuilla.
* Termien selitykset:
Hiilidioksidi: Ilmakehän tärkein kasvihuonekaasu, joka muiden kasvihuonekaasujen tavoin estää lämpösäteilyn heijastumista takaisin avaruuteen.
Ekvivalenttinen hiilidioksidi: Eri kasvihuonekaasujen ilmastoa lämmittävä vaikutus hiilidioksidipäästöinä ilmaistuna.
Ekologinen jalanjälki: Ekologisella jalanjäljellä arvioidaan ihmisen kuluttamien uusiutuvien luonnonvarojen määrää suhteessa niiden uusiutumiskykyyn. Globaalisti keskivertojalanjälki on 2,2 hehtaaria, kun maapallolla on biologista tuotantokykyä 1,8 ha asukasta kohden. Eniten kasvaa energiasektorin jalanjälki: se on kasvanut 700 % vuodesta 1961. Suomalaisen ekologinen jalanjälki on 7.0 hehtaaria eli 3,7 kertaa suurempi kuin ekologisen jalanjäljen globaali keskiarvo.
Lisätietoja ja mukana olevien yritysten haastattelupyynnöt:
projektipäällikkö Karoliina Auvinen, 050 330 5418, sähköpostiosoite on muotoa etunimi piste sukunimi(at)wwf piste fi