Taimenkamera1 © WWF
Päivitetty

Herättävätkö taimenien touhut kysymyksiä? Asiantuntijamme kertoo, mitä livekamerassa oikein tapahtuu

Puron pinnanalaista elämää suorassa lähetyksessä seuraava WWF:n Luontoliven taimenkamera on heti alusta lähtien esittänyt täyttä toimintaa. Villit taimenet jahtaavat toisiaan, kiepsahtavat vähän väliä vaakatasoon, ja sora pöllyää. Kalat eivät tappele, vaan niiden kutu on alkanut, kertoo WWF:n suojeluasiantuntija Manu Vihtonen.

”Tässä näemme taimenen lisääntymisvalmisteluja. Naaras tekee niin sanottua kutupesää pöyhimällä joenpohjan soraikkoa. Se tunnustelee ja kaivaa soraikkoa evillään, kuten pyrstöllään, ja kääntyy kutukuopan kaivamista varten kyljelleen. Näin se saa myös lisävoimaa kivien liikuttamiseen. Samalla naaras mittailee veden virtausta, jonka on oltava juuri sopivan voimakas, jotta vesi on mätimunille riittävän hapekasta", WWF:n suojeluasiantuntija Manu Vihtonen sanoo.

"Naaras haluaa haudata mädin mahdollisimman syvälle soraikon suojiin, jotta pikkuiset munat eivät vaurioidu veden liikkeestä tai katoa virran mukana. Suurikokoisen taimenen kutupesässä mäti voi olla jopa 30 cm syvyydessä. Vasta kevättalvella, kun mätimunista erottuvat jo kalanpoikasten silmät, ne kestävät virtaavan veden aiheuttaman liikkeen vaurioitumatta.

"Jos tuuri käy ja tarkkaan katsoo, naaraan voi pöyhinnän päätteeksi nähdä laskevan kuoppaan haalean vaaleanpunertavan oransseja mätimunia. Kun mätimunat ovat turvallisesti sorataskussa ja yksi tai useampi koiras on hedelmöittänyt ne maidillaan, naaras peittää mädin samalla tavalla pyrstöään vatkaten.”

”Taimenkoiraat seuraavat naaraan touhuja jatkuvasti niin lähietäisyydeltä kuin etäämmältä kivien suojista. Yhtä naarasta kyttää usein useampi koiras. Samalla isommat koiraat vahtivat reviiriään ja ajavat pienempiä sukukypsiä koiraita kauemmas", Vihtonen kertoo.

"Kun naaras laskee mätimunansa kutupesän suojiin, koiraat pyrähtävät paikalle ja hedelmöittävät mädin maidillaan. Myös tätä voivat onnekkaat päästä todistamaan Luontolivessä: koiraan suu avautuu ammolleen, ja sen peräpään ympärille leviää pölypilveä muistuttava maitipilvi."

"Myös kauemmas häädetyt pienemmät koiraat onnistuvat toisinaan livauttamaan oman osuutensa mätimunien päälle, kun isompi koiras on keskittynyt hedelmöittämiseen eikä enää ehdi tai viitsi hätyytellä niitä kauemmas."

"Onnistuneen kudun edellytykset ovat olemassa silloin, kun joen pohjassa on sopivan kokoisia kiviä ja vesi on riittävän syvää ja virtaa sopivalla vauhdilla. Joissamme ja puroissamme on hyvin vähän sellaisia kutupaikkoja, joissa kaikki nämä asiat ovat kohdillaan, sillä enää muutama prosentti virtavesistämme on luonnontilaisia", Vihtonen sanoo.

"Taimenkamera on sijoitettu paikkaan, joka on kunnostettu WWF:n ja K-ryhmän talkoissa. Ennen kunnostusta puron pohja näytti hyvin erilaiselta: erikokoisista pienistä kivistä koostuvaa pohjasoraikkoa ei juuri ollut, ja myös suojaa tarjoavat ja veden virtaamista säätelevät isommat kivet ja puunrungot puuttuivat."

"Livekameran ideana on tuoda pinnanalaiset tapahtumat ihmisten tietoisuuteen. Hyvin pienetkin purot ovat arvokkaita elvytyskohteita, sillä juuri niissä sinnittelevät jokiemme alkuperäiset taimenkannat. Luontolivessa nähtävät taimenet ovat luonnossa syntyneitä kaloja, minkä nälkee niiden selkä- ja rasvaevistä. Kasvatetuilla kaloilla rasvaevää ei ole, ja niiden selkäevä on pienempi ja eri muotoinen kuin villeillä kaloilla."

Sinäkin voit tehdä osasi uhanalaisten vaelluskalojen pelastamiseksi osallistumalla talkoisiin, joissa poistetaan turhia kutuesteitä ja kunnostetaan taimenen ja muiden kalojen tarvitsemaa kutusoraikkoa.