© Aki-Pekka Sinikoski / WWF

WWF-LEHTI 2/2017

Ilmastonmuutos voi uhata eläkettäsi

Muistatko vielä maailmantaloutta horjuttaneen finanssikriisin? Tuolloin markkinat ylikuumenivat ja asuntojen hintakupla puhkesi aiheuttaen shokkiaallon maailmantaloudelle. Jos maailman valtiot ottavat Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet tosissaan, niin luvassa saattaa olla seuraava rahoitusmarkkinoiden kriisi: hiilikuplan puhkeaminen.

Etenkin hiilestä, öljystä ja kaasusta riippuvaisten yhtiöiden markkina-arvo on perinteisesti laskettu pitkälti sen mukaan, että kaikki tunnetut fossiiliset polttoainevarannot voidaan huoletta hyödyntää. Kuitenkin 60–80 prosenttia niistä täytyy jättää käyttämättä, mikäli maapallon keskilämpötilan nousu mielitään pitää alle kahdessa asteessa – ja vielä enemmän pitää jättää käyttämättä tavoitellessamme alle 1,5 asteen lämpötilannousua. Jos fossiilisesta energiasta riippuvaiset yritykset tulevat rymisten alas, samalla haihtuvat niihin kiinnitetyt varat.

Ilmastonmuutos voi pyyhkiä pois sijoitusvarallisuutta

Rahalla voidaan ratkaista ilmastonmuutosta – tai kiihdyttää sitä.  

Sijoittajat kohtaavat ilmastonmuutoksen joka tapauksessa menetettyinä voittoina hiili-intensiivisten toimialojen sijoitusarvojen jäädessä energiamurroksen jalkoihin. Sijoitusvarallisuuden muokkaaminen ilmastotavoitteita tukemaan ei siksi ole hyväntekeväisyyttä, vaan vastuullista varainhoitoa.

Arvostetun The London School of Economicsin tutkijat ovat laskeneet, että ilmastonmuutos saattaa pyyhkiä maailman sijoitusvarallisuudesta olemattomiin jopa 2,5 tuhatta miljardia euroa. Tuhannessa miljardissa on kaksitoista nollaa. Vertailun vuoksi: maailman sotilasmenojen arvioitiin vuonna 2016 olevan noin 1,7 tuhatta miljardia.

Ovatko suomalaiset eläkkeet turvassa?

Maailman valtiot ovat luvanneet pysäyttää ilmastonmuutoksen alle kahteen asteeseen. Aikaa ei ole paljon. Puhtaan energian murros vaatii valtavia ponnistuksia ja edellyttää maailmanlaajuisten rahavirtojen ripeää kanavoimista vähähiilisiin sijoituskohteisiin. Tuulta, aurinkoa, sähköistettyä liikennettä, energiatehokkaita rakennuksia... Pääomaa tarvitaan tuhansien miljardien edestä lähivuosina. Siksi institutionaaliset sijoittajat eli eläke-, vakuutus- ja sijoitusyhtiöt sekä pankit voivat  tahtoessaan olla tämän tarinan sankareita.

Suomessa työeläkevarojen määrä oli maaliskuussa 2017 yhteensä 194,7 miljardia euroa – yli kolme kertaa koko Suomen valtion vuoden 2017 budjetti. Näillä varoilla katetaan nykyisiä ja tulevia eläkkeitä. Työeläkevakuuttajat sijoittavat merkittäviin ilmastonmuutosta kiihdyttäviin toimialoihin, esimerkiksi öljy- ja kaasuyhtiöihin sekä fossiilista energiaa käyttäviä energiantuottajiin.

Onneksi kotimaiset eläkejätit pärjäävät siinä, kuinka hyvin niiden uusiutuvan energian ja kivihiilisijoitukset ovat linjassa Pariisin ilmastosopimuksen kanssa. Suomalaisista Ilmarinen, Elo, Valtion Eläkerahasto ja Varma nousivat vertailussamme kaikilla tutkimuksen mittareilla aivan korkeimpaan kärkeen.

Tuloskoonti

Raportissamme selvitettiin, kuinka paljon yhtiöillä on sijoituksia uusiutuvaan energiaan sekä kivihiileen, joko energiantuotannossa tai kaivostoiminnassa.

Kiinnostuitko ilmastoriskeistä? Tutustu työhömme rahavirtojen kääntämiseksi täällä.

Kirjoittaja on ilmastoasiantuntijamme Kaarina Kolle, joka kertoo itsestään näin:

"Vastaan WWF Suomen ympäristön kannalta kestävän sijoittamisen työstä ilmasto- ja energia-asioissa, jotta julkiset ja yksityiset rahavirrat saadaan kanavoitua kipeästi tarvittavan energia- ja energiatehokkuusmurroksen varmistamiseksi ja pitämiseksi Pariisin sopimuksessa sovitun 1,5 sekä 2 asteen lämpötilatavoitteen mukaisina. Lisäksi asiantuntijaosaamiseni on keskittynyt vahvasti EU:n ilmasto- ja energiapolitiikkaan, joka määrittelee olennaisesti myös Suomen kansallisen politiikan reunaehdot. Osaamiseni ytimessä on myös kansainvälinen ilmastopolitiikka, kuten ilmastoneuvottelut."

 

Jaa tämä sivu: