© Aki-Pekka Sinikoski / WWF

WWF-LEHTI 2/2016

Kaloille valoisampi tulevaisuus

Kalakantojen hupeneminen on noussut yhdeksi suurimmista maailmanlaajuisista ympäristöongelmista. Suomessa suunta on kuitenkin parempaan, kertoo suojeluasiantuntija Matti Ovaska.

 

Mitä kuuluu maailman kalakannoille?

Lyhyesti sanottuna ei hyvää. Kalojen määrä maailman merissä on puolittunut viimeisten 40 vuoden aikana. Tärkeimpien kaupallisten kalakantojen, kuten makrillien ja tonnikalojen, tilanne on vieläkin hälyttävämpi, sillä niiden arvioidaan pienentyneen yli 70 prosenttia. Kaupallisten kalakantojen on ennustettu romahtavan jo meidän elinaikanamme. Toteutuessaan tämä romahdus olisi yksi suurimmista ympäristökatastrofeista ihmiskunnan historiassa. 

Mikä selittää kalojen ahdinkoa?

Kalankulutus on kasvanut kolmanneksen viimeisten 20 vuoden aikana, ja väestönkasvu lisää kalastuspainetta entisestään. Ylikalastuksen ohella iso ongelma on niin sanotun sivusaaliin heittäminen kuolleena takaisin mereen. Lisäksi monet pyyntimenetelmät, kuten pohjatroolaus, tuhoavat muuta meriluontoa ja kalojen tarvitsemia lisääntymis- ja elinalueita.

Onko suomalaisten kulutustottumuksilla vaikutusta kalakantojen tilaan?

Kuluttajien tulisi välttää suomalaisten uhan­alaisten lajien, kuten meritaimenen ja ankeriaan, ostamista. Parempi valinta olisi esimerkiksi silakka, jota pyydetään vuosittain valtava määrä Suomen vesiltä. Tällä hetkellä silakkasaalis päätyy kuitenkin pääosin turkiseläinten rehuksi, sillä suomalaiset valitsevat lautaselleen mieluummin ulkomailta tuotua kasvatettua kalaa. Niinpä kalankulutuksemme vaikutukset heijastuvat kauas maailman merille. Globalisaation myötä Suomen markkinoille on tullut myös yhä enemmän uusia kala- ja äyriäistuotteita, joiden alkuperästä ja vastuullisuudesta on usein vaikeaa saada tietoa. 

Mitä WWF Suomi on tehnyt kalojen hyväksi?

Käynnistimme vuonna 2012 kampanjan, jonka päätavoitteeksi asetettiin, että vuoden 2015 loppuun mennessä Suomessa olisi kaupan vain kestävästi pyydettyä ja tuotettua kalaa. Tavoitteena oli myös kotimaisten uhanalaisten kalojen suojelun tehostaminen sekä kalastuksen ja kalankasvatuksen vastuullisuuden lisääminen. Kampanja oli menestys, sillä kalakaupan vastuullisuuteen liittyvät tavoitteet saavutettiin lähes täydellisesti. WWF:n Kalaoppaan vihreällä listalla olevien kala- ja äyriäistuotteiden määrä on lisääntynyt Suomen markkinoilla, ja vältettäviä punaisen listan lajeja on tarjolla enää hyvin vähän. Myös uhanalaisten kalakantojen suojelussa on viime vuosina edetty harppauksin, mikä näkyy konkreettisesti muun muassa Itämeren lohikantojen ja Suomenlahden meritaimenkantojen elpymisenä.

Mitä Suomessa täytyy vielä tehdä?

Kalakaupan toimijoiden pitää jatkossakin kehittää erityisesti norjalaisen kasvatetun lohen ja tonnikalojen vastuullisuutta. Suomessa tulee siirtyä näiden lajien ympäristösertifioituihin vaihtoehtoihin. Uhanalaisten kalakantojen suojelussa tulevaisuuden haasteena on erityisesti vaelluskalojen, kuten lohen, taimenen ja vaellussiian, luonnonlisääntymisen elvyttäminen poistamalla vaellusesteitä joista ja kunnostamalla kalojen lisääntymis- ja elinympäristöjä.

”Kalakaupan vastuullisuuteen liittyvät tavoitteemme saavutettiin lähes täydellisesti.”

Teksti: Joonas Fritze

Jaa tämä sivu: