© J-P kervinen / WWF

WWF-LEHTI 1/2016

Kymmenen vuotta, satoja saavutuksia

Luonnon monimuotoisuuden hupeneminen on nopeampaa tropiikissa ja kehittyvissä maissa kuin lauhkeiden vyöhykkeiden kehittyneissä maissa, kuten Suomessa. Siksi WWF Suomi tukee suojelutyötä muun muassa Borneolla, Itä-Afrikassa ja Himalajan alueella. Vaikka haasteet ovat suuria, niin ovat suojelutyömme saavutuksetkin. Kymmenen vuoden aikana olemme ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroin sekä yritysten ja yksityisten henkilöiden tuella ottaneet aimo askelia kumppaniemme kanssa.

Indonesian Keski-Kalimantanilla, Borneon sydämessä, elää dayak-alkuperäiskansa – ja arviolta jopa kuusi prosenttia kaikista maapallon eläinlajeista. Borneolla on perustettu tuellamme jo 14 000 hehtaarin verran kylämetsiä eli hutan desoja. Niissä ei saa kaataa puita, jolloin eläimet ja muu luonnon monimuotoisuus säilyvät. Sademetsät ovat dayakeille tärkeä ruuan lähde, ja lisäksi ne suodattavat makeaa vettä turvaten näin vedensaannin Borneon saarella.

Victor Fidelis Santosa / WWF
© Victor Fidelis Santosa / WWF
  • Jaa kuva

Itä-Usambaran metsät Tansanian koillisosassa ovat luonnoltaan ainutlaatuisia vuoristometsiä. WWF Suomi edisti metsien suojelua alueella 10 vuoden ajan. Yhteistyön aikana perustettiin lukuisia kylämetsiä, kehitettiin kestäviä elinkeinoja, kuten perhosenkasvatusta, ja istutettiin puita, joilla onnistuttiin luomaan metsäkäytävä kahden luonnonpuiston välille. Metsäkatoa onnistuttiin vähentämään alueella yli 88 prosenttia vuosina 2006–2012.

J-P Kervinen / WWF
© J-P Kervinen / WWF
  • Jaa kuva

Nepalissa metsiä kaadetaan paljon polttopuuksi ruuanlaittoon. Olemme edistäneet Nepalissa metsien suojelua tukemalla muun muassa biokaasuyksiköiden rakentamista 
7 500 kotitalouteen. Samalla puun poltosta syntyvät kasvihuonepäästöt ja terveydelle vaaralliset savuhaitat vähenevät eikä naisten aika kulu polttopuun keräämiseen. Yksi biokaasulaitos voi säästää vuosittain lähes 4,5 tonnia polttopuuta ja 4,06 tonnia hiilidioksidipäästöjä.

© Gary Van Wyk / The Ginkgo Agency / Whiskas / WWF-UK
© © Gary Van Wyk / The Ginkgo Agency / Whiskas / WWF-UK
  • Jaa kuva

Side luontoon syntyy usein lapsuudessa, ja siksi WWF Suomi tukee ympäristökasvatusta ja ympäristöryhmiä Nepalissa, Bhutanissa ja Suomessa. Bhutanissa Sephun koulussa lapset oppivat naapurissa työskenteleviltä metsänvartijoilta luonnosta ja villieläimistä. Sephun kouluun on hankittu myös aurinkopaneeleja, jotta lapset pääsevät talvisin lämpimään suihkuun. Nepalissa on kymmenen vuoden aikana perustettu 592 kouluissa toimivaa ekokerhoa. Näissä on mukana yhteensä 240 000 koululaista.

Meeri Koutaniemi / WWF
© Meeri Koutaniemi / WWF
  • Jaa kuva

Salametsästyksen vastaisten toimenpiteiden tuloksena sarvikuonojen määrä Nepalissa on kymmenessä vuodessa kasvanut 75 prosenttia. Lisäksi jo neljästi on saavutettu vuoden jakso, jonka aikana sarvikuonoja ei ole salametsästetty lainkaan. Tämä on hyvin poikkeuksellista, koska meneillään on maailmanlaajuinen salametsästyskriisi.

sarvikuono Jeff Foott / WWF-Canon
© Jeff Foott / WWF-Canon
  • Jaa kuva

Uhanalainen tiikeri tarvitsee suojelijansa ja lisää elintilaa. Nepalissa on tuellamme ennallistettu 32000 hehtaaria suojelualueita yhdistäviä metsäkäytäviä. Lisäksi on perustettu yli 400 salametsästyksen vastaista kyläpartiota, joiden jäsenistä valtaosa on maaseudun kylien nuorisoa. Näiden ja monien muiden suojelutoimien tuloksena tiikereiden määrä Nepalissa on kasvanut 63 prosenttia vuosien 2009–2013 aikana.

Martin Harvey / WWF-Canon
© Martin Harvey / WWF-Canon
  • Jaa kuva

Kukaan ei tiedä tarkalleen, kuinka monta lumi­leopardia vaeltaa Himalajalla. Tutkimustietoa lumileopardien elinalueista ja määrästä on lisättävä, jotta suojelutyötä voidaan kohdentaa oikein. Olemme Nepalissa muun muassa onnistuneet satelliittipanoittamaan kaksi lumileopardia, ja Bhutanissa valmistaudutaan nyt ensimmäistä kertaa pannoitukseen. Jopa kolmasosa lumileopardin elinalueista on vaarassa hävitä ilmastonmuutoksen seurauksena.

Emmanuel Keller / FLICKR
© Emmanuel Keller / FLICKR
  • Jaa kuva

Koshi-joki on tärkeä makean veden lähde ja elinkeinojen tarjoaja miljoonille ihmisille Nepalissa ja Intiassa. Ilmastonmuutos uhkaa alueella asuvien vedensaantia ja siksi olemme edistäneet joen valuma-alueella kestävää vedenhankintaa ja -käyttöä. Rakentamalla erilaisia kastelu- ja juomaveden saatavuutta parantavia järjestelmiä ja kehittämällä kestävämpää maanviljelyä olemme mahdollistaneet veden saannin 10 000 kotitaloudelle.

Simrika Sharma / WWF Nepal
© Simrika Sharma / WWF Nepal
  • Jaa kuva


Tansaniassa kasvaa maailman arvokkaimpiin kuuluvaa kovapuuta, mpingoa, jota käytetään muun muassa erilaisten soitinten sekä veistosten valmistamiseen. Kylämetsien asukkaat eivät kuitenkaan ole päässeet hyötymään puiden arvosta epäselvien maanomistuskysymysten ja laittomien hakkuiden vuoksi. WWF tukee kylämetsäalueiden saattamista lainsäädännöllisesti niiden asukkaiden yhteiseen omistukseen ja hallinnoitavaksi. Lisäksi autamme yhteisöjä metsien kestävän käytön suunnittelussa ja toteutuksessa. Kylämetsätoiminnasta saadut tulot ohjataan kyläläisten koulutukseen, vakuutuksiin, terveydenhuoltoon sekä koulujen ja kaivojen rakentamiseen. Vuosien 2013–2015 aikana yhteensä 65 859 hehtaaria on saatettu vastuullisen metsänhoidon ja suojelun piiriin.

Juha-Pekka Kervinen / WWF
© Juha-Pekka Kervinen / WWF
  • Jaa kuva

Nepal on menettänyt kaksi kolmasosaa metsäpeitteestään muutamassa vuosikymmenessä. Nepalissa eniten riippuvaisia metsistä ovat kaikkein köyhimmät ja eriarvoisimmassa asemassa olevat maaseudun ihmiset. Monelle metsä antaakin elinkeinon ja ammatin. WWF Suomen ja Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASKin kolmivuotisen yhteishankkeen aikana aloitimme terveen ympäristön ohjelman metsätyöntekijöille. Ohjelmamme tavoitti 20 000 ihmistä. Lisäksi hankkeen aikana lähes 10 000 nepalilaista metsätyöläistä liittyi heidän etujaan valvovien ammattiliittojen jäseneksi.

Juha-Pekka Kervinen / WWF
© Juha-Pekka Kervinen / WWF
  • Jaa kuva

Metsien hupeneminen aiheuttaa ilmastonmuutosta metsien menettäessä hiilensidonta- ja varastointikykyään. Nepalin metsien suojelemiseksi kartoitimme niiden hiilivarastot yhteistyössä Nepalin valtion kanssa. Yhteistyön tuloksena loimme edellytykset Nepalin liittymiselle REDD-ohjelmaan, jonka avulla metsien häviäminen pyritään pysäyttämään suojelutoimilla, lainsäädäntöä kehittämällä ja riittävällä rahoituksella. Liityttyään REDD-ohjelmaan Nepal on saanut jo 1,54 miljoonaa euroa päästövähennyshyvityksinä Maailmanpankilta.

Hartmut Jungius / WWF
© Hartmut Jungius / WWF
  • Jaa kuva

 

Oikeus seksuaaliterveyspalveluihin on paitsi ihmisoikeuskysymys myös keskeinen väestönkasvun ja maapallon kantokyvyn kannalta. Etelä-Nepalissa Terain alueella vuosittainen kuuden prosentin väestönkasvu yhdistettynä köyhyyteen on lisännyt ihmisten riippuvuutta hupenevista luonnonvaroista. Yhteistyössä Väestöliiton ja paikallisten järjestöjen kanssa tarjosimme seksuaaliterveysneuvontaa 100 000 henkilölle vuonna 2014. Olemme myös organisoineet yli 5 000 nuorta tekemään luonnonsuojelutyötä muun muassa istuttamalla puita ja estämällä salametsästystä. Lisäksi olemme kouluttaneet heidät levittämään tietoa sekä luonnonsuojelusta että seksuaaliterveydestä.

Simon de TREY-WHITE / WWF-UK
© Simon de TREY-WHITE / WWF-UK
  • Jaa kuva

 

Teksti: Mari Pasula

Jaa tämä sivu: