© Joonas Fritze/WWF

WWF-LEHTI 1/2017

Lumitöitä, joilla on tarkoitus

Saimaan rannoille ei satanut tänä talvena riittävästi lunta norpan pesinnän kannalta. Niinpä tartuimme lumikoliin ja teimme yhdessä Metsähallituksen ja vapaaehtoisten kanssa apukinoksia – siis isoja lumikasoja, joihin saimaannorpat voivat kaivaa pesäluolansa.

Joonas Fritze/WWF
© Joonas Fritze/WWF

Apukinosten sijoittaminen on tarkkaa puuhaa, eikä niitä pidä lähteä kasaamaan ilman asiantuntijan ohjausta. Apukinokset kolataan ensisijaisesti paikkoihin, joissa on viime vuosina ollut norpan pesiä. WWF:n suojeluasiantuntija Teemu Niinimäki ja vapaaehtoisina talkoisiin osallistuneet Vesa Laitinen ja Kari Seppänen suunnistavat karttaan merkitylle kolauspaikalle.

Joonas Fritze/WWF
© Joonas Fritze/WWF

Teemu Niinimäki varmistaa mittatikulla, että vedensyvyys riittää valitulla paikalla. Vettä on oltava jään alla vähintään 80 senttiä, jotta norppa pääsee uimaan kinoksen alle. Norppa kaivertaa itse avannon ja pesän. Kinoksesta kolataan vähintään kolme metriä leveä, kahdeksan metriä pitkä ja metrin korkea, jotta se kestää mahdollisimman pitkään kevääseen.

Juha Taskinen/WWF
© Juha Taskinen/WWF

Apukinokset tarjoavat vähälumisina talvina saimaannorpan poikasille korvaamatonta suojaa kylmyyttä, sadetta ja petoja vastaan. Ilman suojaa jopa puolet kuuteista voisi kuolla. Luontokuvaaja Juha Taskinen ikuisti viime vuonna norpan apukinokseen kaivaman pesän sisältäpäin. Kuva on otettu myöhemmin keväällä, kun emo ja kuutti ovat jo lähteneet.

Katso video apukinosten tekemisestä

Teksti: Joonas Fritze

Jaa tämä sivu: