Merikotka ei ole enää uhanalainen ja muita tuoreita onnistumisia

Merikotka ei ole enää uhanalainen

Ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen julkaiseman Suomen lajien Punaisen kirjan mukaan merikotkaa ei enää luokitella uhanalaiseksi. Sinnikkäiden suojelijoiden ja tukijoiden avulla syntyi yksi maamme historian sykähdyttävimmistä luonnonsuojelun menestystarinoista. Merikotkakanta pienentyi 1900-luvun alusta lähtien vainon ja ympäristömyrkkyjen seurauksena siten, että vuonna 1975 kuoriutui enää neljä merikotkan poikasta. Pitkäjänteisen suojelutyön ansiosta vuonna 2018 luku oli jo noin 450. Iso kiitos onnistumisesta kuuluu WWF:n merikotkatyöryhmän lukuisille vapaaehtoisille, jotka ovat suojelleet lähes 50 vuoden ajan maamme suurinta petolintua. Merikotkan pelastaminen on loistava esimerkki siitä, että pitkäjänteinen suojelutyö tuottaa tulosta. Samalla Punaisen kirjan tulokset osoittavat, että luonnonsuojelua tarvitaan yhä enemmän, sillä muutamista merikotkan kaltaisista valonpilkahduksista huolimatta uhanalaisten lajien määrä on kasvanut Suomessa entisestään.

Earth Hour Suomessa uuteen ennätykseen

Maailman suurin ilmastotapahtuma, WWF:n Earth Hour, ylsi Suomessa uuteen ennätykseen. Tapahtumaan osallistui eri tavoin 1,7 miljoonaa suomalaista, ilmenee Kantar TNS:llä teettämästämme kyselytutkimuksesta. Kansainvälisesti WWF:n Earth Hour sivusi viime vuoden ennätystä, kun 188 maata tai maantieteellistä aluetta osallistui tapahtumaan 30. maaliskuuta. Tapahtuman tunnetuin teko on sammuttaa valot symbolisena eleenä ilmaston puolesta. Valot sammuivatkin tuhansista maamerkeistä, esimerkiksi Pariisin Eiffel-tornista ja Helsingin keskustakirjasto Oodista. Kiitos osallistumisestasi – näytimme yhdessä miljoonien ihmisten kanssa maailman päättäjille, kuinka tärkeää luonnonsuojelu ja ilmastonmuutoksen torjuminen meille on!

Lähes 400 000 vetoaa EU:hun vesiasioissa

WWF:n ja yli 100 muun järjestön kansainvälisessä #ProtectWater-kampanjassa kannustettiin ihmisiä osallistumaan EU:n järjestämään kansalaiskuulemiseen Euroopan vesien puolesta. 375 386 ihmistä allekirjoitti EU:n vesiä suojelevan lainsäädännön heikentämistä vastustavan vetoomuksen, mikä nostaa sen EU:n historian kolmen suurimman kansalaiskuulemisen joukkoon. Niin sanottuun vesipuitedirektiiviin suunnitellut heikennykset sallisivat EU-maiden laskea tavoitteitaan vesiensuojelussa ja jatkaa suojelutoimien laiminlyömistä. Kansalaisten vahva tuki on erityisen tärkeä tilanteessa, jossa valtaosa EU-maista, Suomi mukaan lukien, ei edelleenkään toteuta kaikkia direktiivissä sovittuja suojelutoimia.

Yli 20 000 ihmistä marssi ilmaston puolesta

Ilmastomarssi kokosi huhtikuun alussa Helsingin keskustaan yli 20 000 osallistujaa, joille ilmastonmuutos oli eduskuntavaalien ja seuraavan hallituskauden tärkein teema. Ilmastomarssin kutsui koolle joukko huolestuneita kansalaisia ja Korvaamaton-kampanja, jota WWF Suomi oli toteuttamassa muiden ympäristö- ja kehitysjärjestöjen kanssa. Marssijat vaativat seuraavalta hallitukselta toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Suomesta pitää tehdä maailman ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointivaltio, jossa ilmastokriisi ja lajien uhanalaistuminen pysäytetään yhtä aikaa. Suomi on monella mittarilla mitattuna maailman osaavin maa. Meillä on siis kaikki edellytykset tehdä päätöksiä, jotka inspiroivat koko maailmaa. Ilmastomarsseja järjestettiin samaan aikaan myös Rovaniemellä, Oulussa ja Raumalla.

Teksti: Lauri Levola