© Joonas Fritze/WWF

WWF-LEHTI 2/2016

Sano MUIKKU!

WWF tukee kunnianhimoista tutkimushanketta, jossa tavoitteena on kuvata ja tunnistaa kaikki Saimaassa uiskentelevat norpat.

Saimaan Pihlajavedellä tuulee navakasti, lämpötila on kymmenen asteen tienoilla ja kevyt tihkusade nipistelee naamaa moottoriveneen kiihdyttäessä vauhtia. Nurjamieliset voisivat kutsua toukokuista säätä kurjaksi.

Pelastuspukuihin sonnustautuneet Itä-Suomen yliopiston tutkijat eivät kuitenkaan pane pahakseen – parempaa työkeliähän ei voisi toivoa!

”Norpat nousevat keväällä rannalle vaihtamaan karvansa. Hyvällä ilmalla ne lepäilevät rantakivillä, emmekä halua häiritä niitä. Nyt suurin osa eläimistä on pulahtanut veteen, ja pääsemme asentamaan riistakameroita niiden suosimien lepopaikkojen läheisyyteen”, tutkija Marja Niemi selittää.

Kevään aikana tutkijat asentavat maastoon noin 70 kameraa. Mutta mihin, siinäpä pulma.

”On paljon paikkoja, jotka meidän silmiin näyttävät ihanilta. Että minä ainakin olisin tuossa. Mutta norpille ne eivät välttämättä kelpaakaan”, Niemi sanoo.

Vene lipuu korkeiden kallioiden reunustamaan lahteen, jossa norppa on köllöttelyt aiempina vuosina. Nyt täytyisi selvittää, onko paikka tänäkin vuonna norpan suosiossa.

Karvat paljastavat norpan

Saimaannorppa voi olla suunnattoman suloinen, mutta yhtä asiaa ei käy kiistäminen: sen karva haisee, suorastaan lemuaa. Marja Niemi sipaisee kevyesti rantakiven karheaa pintaa ja tarjoaa sormenpäihinsä tarttuneita karvoja nuuhkittavaksi.

”Urokset haisevat erityisen pahalle”, Niemi toteaa.

Niinpä tietenkin.

Karvojen, vaikkakin haisevien, löytyminen on hyvä uutinen – norppa on löhöillyt tässä hiljattain.

Niinpä tutkija Meeri Koivuniemi hyppää rusehtavaan rantaveteen mukanaan laudanpätkä ja järeä vasara. Pian hiekassa sojottaa pystyssä kakkosnelonen, johon kamera on hyvä kiinnittää. Kun norppa aikanaan kömpii vedestä, muistikortti alkaa täyttyä kuvista.

Norpat tunnistetaan niiden kylkien yksilöllisten turkkikuvioiden perusteella. Tunnistaminen tukee kanta-arvion tekemistä.  

”Arvio saimaannorppien määrästä perustuu tällä hetkellä viimeisillä kevätjäillä tehtäviin pesälaskentoihin. Talvet voivat kuitenkin olla tulevaisuudessa niin huonoja, ettei kantaa voida arvioida luotettavasti”, Niemi sanoo. 

”Lisäksi kuvien avulla voidaan seurata pitkällä aikavälillä norppien liikkumista, terveydentilaa ja sosiaalisia suhteita. Jo nyt on yksilöitä, joiden koko elinkaari tunnetaan”, Koivuniemi lisää.

Kuvapankki kasvaa vauhdilla

Tutkijat ottavat kuvia myös järjestelmäkameralla, jos norppia kohdataan silmästä nappisilmään. Käsin kuvaamiseen liittyy kuitenkin haasteita. Tutkijat eivät halua lähestyä norppia liiaksi, eivätkä ne läheskään aina ole halukkaita poseeraamaan. 

”Usein norppa seuraa katseellaan venettä ja kääntyy koko ajan niin, ettei kyljestä saada kuvaa. Riistakamera on parempi, siihen norppa ei kiinnitä huomiota”, Niemi sanoo.

Aivan ongelmattomia eivät ole riistakameratkaan. Niiden muistikortit täytyy käydä tyhjentämässä säännöllisesti, mutta joskus norpat nököttävät paikoillaan niin sinnikkäästi, ettei kameran luo ole asiaa. Juuri nyt veneemme on lipumassa kohti lahdenpoukamaa, jonne asennetun kameran korttia tutkijat eivät ole päässeet tyhjentämään aikoihin.

Eivätkä pääse vieläkään. Kallion päällä pötköttelee nimittäin komea norppa. 

Jännitystä ja toimistohommia

Tutkijat pitävät riistakameroita maastossa muutaman kuukauden ajan. Kuvia kertyy kymmeniä tuhansia ja niitä kahlataan läpi aina marraskuulle asti. 

”Tällöin norppien turkkikuviot pyörivät mielessä unissakin”, kertoo Koivuniemi.

Äkkiseltään luulisi, että maastotöiden makuun päässeet tutkijat kyllästyisivät neljän seinän sisällä nopeasti. Kuitenkin myös toimistotyö voi olla jännittävää. Silloin nähdään, onko kuviin tallentunut vanhoja vai uusia kasv… kylkiä.

”On aina älyttömän hauskaa, kun tunnistaa norpan. Vuoden paras uutinen on aina se, jos viimeksi kuuttina kuvattu norppa nähdään elossa”, Niemi sanoo.

Tulossa pian:

Sinunkin kuviasi kaivataan!

Sinäkin voit auttaa norppien tunnistamisessa. Jos olet kuvannut saimaannorpan, voit lähettää otoksesi tutkijoille pian avattavien Norppagalleria-sivujemme kautta. Lisäksi voit tutustua jo tunnistettuihin viiksiniekkoihin inspiroivassa galleria-osiossa. Sivut aukeavat kesän aikana. wwf.fi/norppagalleria

Teksti ja kuvat: Joonas Fritze

Jaa tämä sivu: