© Petteri Hautamaa / WWF

WWF-lehti 2/2019

Uhanalaiset kalat hyppivät verkkokalvoille

Petteri Hautamaa kuvaa Vantaanjoessa kutevia meritaimenia ja antaa WWF:n käyttää kuviaan ja videoitaan ilmaiseksi.

Pikkupoikia oli kielletty menemästä Vantaanjoen rantaan, joten juuri sinne he menivät. Petteri Hautamaan ensimmäinen muisto luvattomilta retkiltä on veden epämiellyttävä, leväinen haju.

Etelä-Suomessa virtaavan Vantaanjoen tila on kuitenkin kohentunut parissa vuosikymmenessä niin, että erittäin uhanalainen meritaimen pystyy taas lisääntymään siinä. Luontokuvausta harrastava Hautamaa ottaa joka syksy viikon lomaa ikuistaakseen taimenia, jotka palaavat mereltä kotijokeensa kutemaan.

”Haluan näyttää muillekin muutoksen, jonka olen nähnyt lähietäisyydeltä asuttuani koko ikäni Vantaanjoen varrella. Likavesiviemärin asemaan alistettu vesistö on asenteiden ja toimintatapojen muutoksella onnistuttu palauttamaan lohi- ja meritaimenjoeksi”, Hautamaa sanoo.

Ari Laine / WWF
© Ari Laine / WWF
Petteri Hautamaa kuvaamassa meritaimenia.

Kalojen pääsy kutupaikoille on kuitenkin edelleen työn ja tuskan takana. Hautamaan kuvissa ja videoissa vonkale toisensa perään syöksyy suoraan päin patoja. Vain osa pääsee nipin napin esteiden yli. Suomen joissa ja puroissa on kymmeniä tuhansia patoja ja muita rakennelmia, joihin sukupuuton partaalla olevat kalat lyövät päitään.

”Jos liikkuu syksyllä Vantaanjoen varressa, ei voi välttyä näkemästä, kun kutemaan pyrkivät kalat törmäävät patoihin. Myös jätevesipäästöt ovat edelleen ongelma, mutta niitä on vaikeampi kuvata. Enkä toisaalta edes haluaisi ikuistaa mahat pystyssä kelluvia kaloja.”

Kalat ovat vahvasti läsnä Hautamaan elämässä myös taimenen kutusesongin ulkopuolella. Hän vastaa työkseen muun muassa vastuullisista kalavalinnoista Helsingin kaupungin suurkeittiöissä ja on esimerkiksi kouluissa tarjottavien lahnaburgereiden takana. Innokas kalamies kirjoittaa myös juttuja kalastusharrastajien lehtiin.

Hautamaan kuvat ja videot ovat hyvin tärkeitä WWF:n työlle uhanalaisen virtavesiluonnon suojelemiseksi. Suurimmalle osalle suomalaisista vedenalainen maailma on suhteellisen tuntematon. Kovin moni ei edes tiedä, että Suomessa elää uhanalaisia kaloja.

”Kun epäkohdat nousevat tietoisuuteen, niitä pystytään toivottavasti myös korjaamaan.”

Teksti: Paula Kallio

Jaa tämä sivu: