© Joonas Fritze / WWF

WWF-LEHTI 4/2018

Vesiluontoa rakastava ärhäkkä suurtukija

Oikeustieteen tohtori Heidi Andersson tukee WWF:n työtä, kuten kymmenet tuhannet muutkin yksityishenkilöt. He ovat kaikki luonnonsuojelulle elintärkeitä. Anderssonilla on kuitenkin mahdollisuus rahoittaa rakastamaansa luonnonsuojelua hieman enemmän kuin monilla muilla.

”Kun sain aikoinaan merkittävän perinnön, halusin sen avulla tukea luonnonsuojelua. WWF mainittiin luotettavana ja vakaana järjestönä, joten päätin tukea sitä.”

Heidi Andersson on jo yli kaksi vuosikymmentä rahoittanut WWF:n työtä Itämeren suojelemiseksi. Anderssonin tuella WWF on muun muassa perustanut monimuotoisuuskosteikkoja, auttanut lopettamaan risteilijöiden jätevesipäästöt Itämereen ja edistänyt vedenalaisen luonnon suojelua. Heidi Anderssonin rahaston varoista maksetaan WWF:n 20 000 euron suuruinen vuotuinen Panda-palkinto.

Itämeren lisäksi vesiasiat ovat muutenkin lähellä Anderssonin sydäntä. Hän teki tohtorinväitöskirjansa vedensiirtoihin liittyvistä ongelmista ja erilaisista intresseistä.

Ja jos Anderssonista olisi kiinni, Virtaankosken voimalalaitoksen patorakennelmat Sysmässä olisi räjäytetty taivaan tuuliin ja uhanalaiset taimenet pääsisivät vaeltamaan Päijänteeltä Tainionvirtaan.

Andersson näet teki vuonna 2012 pysäytetystä voimalaitoksesta aikoinaan ostotarjouksen muutaman virtavesien ystävän kanssa. Tavoitteena oli taimenen elintilan lisääminen ja vesiluonnon suojelu.

”Tarjouksessa kyse oli kuusinumeroisesta summasta”, Andersson kertoo. Osto ei kuitenkaan toteutunut.

Voimayhtiö saa jälleen käynnistää voimalan sillä ehdolla, että rakentaa toimivan kalatien.

Mikä Anderssonia luonnon kohtelussa suututtaa tällä hetkellä eniten? Sekin liittyy vesiin.

”Oli suuri pettymys, että KHO (Korkein hallinto-oikeus) piti voimassa Kemijoki Oy:n saaman luvan Sierilän voimalaitoksen rakentamiseen Rovaniemelle”, Andersson sanoo silminnähden harmissaan.

Myös WWF ja muut ympäristöjärjestöt ovat tuominneet hankkeen, joka tuhoaisi Kemijoen viimeisen luonnontilaisen osuuden ja tukkisi vaelluskalojen kulun.

Toinen Anderssonia kismittävä asia on kestävän kehityksen käsitteen valheellinen käyttö. ”Todellisuudessa emme elä millään lailla kestävästi: kaahailemme isoilla autoilla ja roskaamme ja tuhoamme luontoa.”

Itse Andersson sanoo koettavansa elää – liikkua, asua ja syödä – ympäristön kannalta kestävällä tavalla. ”Ei se helppoa ole, mutta ainakin yritän.”

Juristina Andersson ymmärtää hyvin toimivan lainsäädännön tärkeyden luonnonsuojelussa. Hänen uusin tukikohteensa on WWF:n oikeudellisen neuvonantajan palkkaamisessa avustaminen. Oman juristin avulla WWF voi entistä paremmin vaikuttaa lainsäädännön valmistelutyöhön.

”Ihmisen laki voi toimia vain luonnon lakien ehdoilla. Tätä periaatetta kunnioitan”, Andersson sanoo ohjenuorakseen.

Teksti: Anne Brax

Jaa tämä sivu: