© Juha Taskinen / WWF

WWF-LEHTI 4/2018

Yhdessä se on mahdollista

Kiitos tuestasi. Nämä saavutukset eivät olisi mahdollisia ilman uskollisia tukijoitamme. WWF toimii kaikilla mantereilla ja yli 100 maassa.

Saimaannorppa

saimaannorppa Sami Joronen / WWF
© Sami Joronen / WWF

Tuoreen arvion mukaan saimaannorppakanta on kasvanut ilahduttavasti. Saimaannorppia arvioidaan olevan nyt 380–400 yksilöä. Kun WWF aloitti saimaannorpan suojelun vuonna 1979, norppia uiskenteli Saimaalla vain hieman yli 100.

Kannan kasvu osoittaa, että saimaannorpan suojeluun on löydetty toimivia ratkaisuja, kuten verkkokalastuksen rajoitukset ja apukinosten kolaaminen. Saimaannorppa on edelleen yksi maailman uhanalaisimmista hylkeistä ja tarvitsee ihmisen apua vielä pitkään. Tulevaisuudessa etenkin voimistuva ilmastonmuutos on sille vaaraksi.

Vieraslajit

Vieraslajitalkoot 2018 Emmi Karhiaho / WWF
© Emmi Karhiaho / WWF

Tänä vuonna peräti 625 ihmistä torjui kanssamme vieraskasvien leviämistä. Yhdessä Allergia,- iho- ja astmaliiton kanssa aloittamamme Terve askel luontoon -hanke valistaa luonnon terveysvaikutuksista ja kannustaa tekemään vapaaehtoistyötä luonnon hyväksi.

Talkoissa on kitketty muun muassa kurtturuusua ja jättipalsamia, jotka tukahduttavat tieltään miltei kaiken muun kasvillisuuden ja ovat siten vakava uhka kymmenille suomalaiseen luontoon kuuluville lajeille.

Salametsästys

Norsu Martin Harvey / WWF
© Martin Harvey / WWF

Teettämiemme tuoreiden selvitysten mukaan Kiinassa vuodenvaihteessa voimaan astuneella norsunluukaupan kiellolla on ollut merkittäviä myönteisiä vaikutuksia. Tarkastuksessa mukana olleet, laillisesti norsunluuta myyneet kaupat olivat lopettaneet norsunluun myynnin. Kuluttajatutkimuksen mukaan yhdeksän kymmenestä kiinalaisesta vastaajasta sanoi tukevansa norsunluukaupan kieltoa.

Arvioiden mukaan jopa 20 000 norsua tapetaan vuosittain niiden syöksyhampaiden kysynnän takia. Norsuja salametsästetään lähinnä Afrikassa, ja afrikannorsujen määrä on vähentynyt 1970-luvulta alle puoleen.

Virtavedet

Munksin alapato  Minna Nyrhinen-Blazquez / WWF
© Minna Nyrhinen-Blazquez / WWF

WWF:n kaikkien aikojen suurin virtavesihanke käynnistyi syksyllä. Ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin uhanalaiset meritaimenet pääsevät nousemaan ihanteellisille lisääntymisalueilleen Siuntion Kirkkojokeen, kun WWF ja Uudenmaan ELY-keskus rakentavat jokeen luonnonmukaiset kalatiet. Rakentaminen alkoi syyskuussa, ja kahden padon ohi kulkevat kalatiet ovat valmistuneet syksyn aikana.

Jokainen poistettu nousueste on elintärkeä vaelluskaloille, sillä juuri padot, siltarummut ja muut lisääntymisalueille pääsyn tukkivat esteet ovat syynä lajien ahdinkoon. Kalateiden rakentamisen mahdollisti Lassi Leppinen Säätiön tekemä suurlahjoitus, ja kiviaineksen hankkeeseen lahjoitti Rudus Oy.

Tiikerit

Kaksi tiikeriä_pääkuva Vivek R. Sinha / WWF
© Vivek R. Sinha / WWF

Nepalissa lähes kaksinkertaistettiin tiikerien määrä alle 10 vuodessa. Olemme olleet mukana toteuttamassa laajaa kartoitusta, jonka mukaan maassa elää nyt arviolta 235 tiikeriä. Maailman mittakaavassa ennätyksellinen saavutus antaa toivoa uhanalaisten eläinten suojelutyöhön.

Erittäin uhanalaisiksi luokiteltujen villien tiikerien määrä on vähentynyt maailmassa sadassa vuodessa 97 prosentilla, niitä on hieman alle 4 000 yksilöä. Maailman 13 tiikerivaltiota ovat solmineet sopimuksen, jonka tavoitteena on kaksinkertaistaa tiikerien määrä vuoteen 2022 mennessä. Nepalista näyttää tulevan ensimmäinen valtio, joka saavuttaa tavoitteen.

Jaa tämä sivu: