10 uutta tuttavaamme

Vajaa vuosi sitten maailma höristi korviaan: WWF:n tukema tutkimusryhmä löysi Brasiliasta uuden apinalajin. Hyviä uutisia on kiirinyt hiljattain myös esimerkiksi Borneolta, Madagaskarilta ja Uudesta-Guineasta, joista on löydetty yhteensä tuhansia uusia lajeja viime vuosina.

Uudet lajituttavuudet auttavat ymmärtämään luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemien toimintaa sekä kohdentamaan suojelutoimia. Joskus uusi laji voi myös osoittautua ihmiselle taloudellisesti hyödylliseksi esimerkiksi lääketieteen kannalta.

Tietomme luonnon monimuotoisuudesta on vielä sirpaleista. Pelkästään arviot maapallon lajien kokonaismäärästä vaihtelevat muutamasta miljoonasta jopa 200 miljoonaan. Monet lajeista ovat jo löytyessään uhanalaisia, ja lukuisat lajit ehtivät kuolla sukupuuttoon ennen kuin niitä löydetään.

Lajille ei ole olemassa yhtä, kaikille eliöille soveltuvaa määritelmää. Hyvä nyrkkisääntö suvullisesti lisääntyville lajeille on, että eliöt kuuluvat samaan lajiin, jos ne pystyvät luonnonoloissa tuottamaan lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä keskenään.

Mitä lajilöydöt merkitsevät tieteelle, luonnonsuojelulle ja ihmiskunnalle? Mitä väliä on sillä, kuinka monta erilaista kalalajia polskuttaa Amazon-joessa?

– Kun tavoitteena on suojella luonnon monimuotoisuutta, sitä täytyy myös syvällisesti ymmärtää, sanoo WWF Suomen ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen.

– Usein ”uuden lajin” löytämisessä on kyse siitä, että huomataan aikaisemmin yhtenä lajina pidetyssä porukassa olevankin useampia lajeja. Myös ”aidosti” uusia, tieteelle kuvaamattomia lajeja löydetään kuitenkin jatkuvasti. Tietomme jopa Suomen lajistosta ovat puutteelliset: uusimman arvion mukaan Suomessa elää noin 2 000 lajia enemmän kuin vain 10 vuotta aikaisemmin arvioitiin. Valtaosa näistä lajeista on elellyt täällä jo tuhansia vuosia, Tolvanen sanoo.

1. Kameleontti kuin koru

Tämä värikäs kameleontti (Furcifer timoni) säteilee glamouria. Tutkijat löysivät lajin Pohjois-Madagaskarin syrjäisistä sademetsistä.

2. Ainutlaatuinen apina

Callicebus-sukuun kuuluva apina löydettiin Brasiliasta alueelta, joka tunnetaan nimellä ”Metsäkadon puolikuu”. Pää ja häntä paljastivat tämän kaverin: niissä on piirteitä, joita ei koskaan aiemmin ole havaittu alueelta löydetyistä apinalajeista.

3. Kerran kukkiva palmu

Suurikokoinen Tahina spectabilis -palmu kukkii vain kerran elinkaarensa aikana, minkä jälkeen se kuolee ja luhistuu. Lajin edustajia on löydetty alle sata Madagaskarin luoteiskolkasta.

4. Maailman pienin kädellinen

Maailman pienin kädellinen, hiirimakeihin kuuluva Microcebus berthae, on piskuinen otus. Tämä madagaskarilainen on 92 millimetriä pitkä ja painaa 30 grammaa.

5. Sammakko, jolla ei ole keuhkoja

Borneolainen kurnuttaja Barbourula kalimantanensis hengittää pelkästään ihonsa avulla. Keuhkoton sammakko on tavallista litteämpi, koska keuhkot eivät vie tilaa sen elimistöstä.

6. Kalju papukaija

Amazonin sademetsistä löydetty Pyrilia aurantiocephala on täysin kalju. Papukaijan muu höyhenpuku loistaa koko spektrin upeissa väreissä.

7. Hehkeä hyönteissyöjä

“Sana tyytyväinen tuskin riittää kuvaamaan hurmiota, jota tunsin, kun viimein löysin tämän kasvin 10 vuoden etsintöjen jälkeen”, sanoi tohtori Fernando Rivadavia löydettyään Drosera amazonican. Tämä kihokkien sukuun kuuluva hyönteissyöjäkasvi viihtyy Amazoniassa.

8. Tyyliniekka varaani

Metrin mittainen Varanus macraei -lisko lumoaa värityksellään. Turkoosit ja siniset kuviot koristavat sen mustaa pintaa hienostuneesti. Tutkijat löysivät tämän tropiikin liskon Uudesta-Guineasta.

9. Käärme kuin tuli ja leimaus

Kun Dendrelaphis kopsteini -käärme tuntee itsensä uhatuksi, sen niska alkaa liekehtiä kiukusta kirkkaanoranssina. Puolitoistametrinen borneolainen kantaa myös sinisen, vihreän ja ruskean sävyjä nahkassaan.

10. Sinihampainen hämähäkki

Lintujen kannattaa olla varuillaan tämän Ranskan Guyanasta löydetyn hämähäkin (Ephebopus cyanognathus) lähettyvillä. Näyttävä sinihampainen nimittäin syö ruoakseen lintuja.

Teksti: Laura Tahkokallio