Hiilikasa © Global Warming Images / WWF-Canon
Päivitetty

Aurinkoa ja tuulta Helsinkiin

WWF:n uuden raportin mukaan Helsingin käyttämä kivihiili on mahdollista korvata täysin uusiutuvilla energialähteillä vuoteen 2030 mennessä. Helsingissä kustannukset muuttuvat hyödyiksi samaiseen vuoteen 2030 mennessä, kun uusiutuvan energian investoinnit maksavat itsensä takaisin säästettyinä polttoainekustannuksina.

–Helsinki valittiin selvityksemme esimerkkitapaukseksi siksi, että fossiilisten polttoaineiden ja erityisesti kivihiilen osuus energiantuotannossa on tavoitteista huolimatta varsin suuri. Suomen ja Helsingin olosuhteet ovat kuitenkin hyvät sekä tuuli- että aurinkoenergian tuottamiseen ja täällä kehitettävät aurinkoenergiatuotteet ovat maailman huippua, sanoo WWF Suomen ilmastovastaava Hanna-Liisa Kangas.

Helsinki on Suomen kaupungeista suurin sähkön ja kaukolämmön kuluttaja. Vuonna 2010 sähköstä 73 prosenttia ja kaikki kaukolämpö tuotettiin kaupungissa sijaitsevilla laitoksilla, valtaosa fossiilisilla polttoaineilla. Uusiutuvan energian – maalämmön, vesivoiman ja biokaasun – osuus energiantuotannosta on vain viisi prosenttia.

Lähiökerrostalot energiaremonttiin

WWF:n energiavision ensimmäinen askel on vähentää energian kysyntää. Helsingissä suurin osa energiasta kuluu lämpönä rakennuksissa. Koska uusien rakennusten energiatehokkuutta koskevat määräykset ovat jo melko tiukat ja tiukkenevat jatkossa, eniten säästöä koituisi pa- rantamalla olemassa olevien rakennusten energiatehokkuutta. Erityisen suuri säästöpotentiaali olisi 1960- ja 1970-luvuilla rakennetuissa lähiökerrostaloissa.

Kaksinkertaistamalla Helsingin vuosittainen korjausrakentamisen määrä ja tekemällä muita energiatehokkuuden parannuksia lämmönkulutus vähenisi nykyisestä vajaalla kolmanneksella vuoteen 2030 mennessä.

Laaja energiapalettti

WWF:n raportin mukaan Helsingin jäljelle jäänyt sähkönja lämmöntarve tyydytettäisiin vuonna 2030 mahdollisimman paikallisesti tuotetulla, uusiutuvalla energialla. Aurinkopaneeleista, tuulivoimaloista ja maalämpökaivoista tulisi osa kaupunkilaisten arkista ympäristöä.

WWF:n visiossa Helsingin energiapalettiin kuuluu yhteensä 2,5 neliökilometriä aurinkovoimaa, 75 tuulivoimalaa, noin 20 000 maalämpökaivoa, yksi suuri biokaasuvoimala ja kuusi haketta käyttävää kerrosleijuvoimalaa.

Maalämpöä hyödynnetään tasaisesti ympäri vuoden kallioperään porattavista kaivoista. Metsähakkeella ja biokaasulla tuotettavaa bioenergiaa puolestaan käytetään talvella enemmän, koska lämmön tarve on tällöin suurempi ja aurinkosähkön tuotanto vähäistä. Noin 75 merelle ja maalle pystytettävää tuulivoimalaa nostavat tuulivoiman Helsingin merkittävimmäksi sähköntuotantomuodoksi. Aurinkosähkölle jää tuotettavaksi 40 prosenttia kesäajan sähkönkysynnästä.

Kivihiilestä eroon vuonna 2025

Uusiutuvan energian lisääminen vaatii kustannuksia samalla kun kivihiilivoiman päästöjen loppuminen tuo hyötyjä. Kalleimpina vuosina siirtymä pois kivihiilestä maksaisi noin kaksi euroa päivässä helsinkiläistä kohden.

Lisäkustannuksia tuovat investoinnit korjausrakentamiseen ja uusiutuvan energian teknologioihin, sekä niiden tarvitsema biopolttoaine ja ylläpito. Kustannukset kasvavat tasaisesti vuoteen 2025, jonka jälkeen uusiutuva energia on korvannut kivihiilen. Kustannukset muuttuvat hyödyiksi vuonna 2030.

Tutustu tarkemmin raporttiin 

________________________________________

Mitä mieltä WWF:n energiavisiosta?

Pekka Majuri, Helsingin Energian johtokunnan puheenjohtaja (kok.)

–Skenaariota voidaan pitää tavoiteltavana, mikäli asiaa tarkastellaan ainoastaan ilmastovaikutusten näkökulmasta. Energiayhtiön on kuitenkin otettava huomioon esimerkiksi energian toimitusvarmuus sekä kohtuullinen ja kilpailukykyinen hinta.

–Raportin toimenpiteet eivät sisälly kaupunginvaltuuston hyväksymiin Helsingin Energian kehityslinjauksiin. Niiden toteuttaminen edellyttäisi uutta poliittista päätöstä ja tahtotilaa, mittavista investoinneista johtuvaa voimakasta taloudellista tukea sekä uudis- ja korjausrakentamiseen kohdistuvaa voimakasta normiohjausta.

–Raportissa on kuitenkin monia sellaisia elementtejä, jotka tulee ottaa huomioon tulevaisuuden energiaratkaisuissa.

 

Leo Stranius, Helsingin Energian johtokunnan jäsen (vihr.)

–WWF:n raportti on tervetullut avaus Helsingin energiapoliittiseen keskusteluun. Mielestäni esitetyt toimenpiteet ovat realistisia ja toteutettavissa, jopa esitettyä aikataulua nopeammin, mikäli niin halutaan.

–Helsingin Energian kehitysohjelma sisältää toimenpideohjelman vuoden 2020 ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi sekä hahmotelman toiminnan suuntaviivoista vuoteen 2050. WWF:n esittämän skenaarion toteuttaminen edellyttäisi kehitysohjelman muuttamista ja poliittista tahtoa tehdä se.

–Toteuttamisen suurimmat esteet ovat poliittisen tahdon puute, lyhytnäköiset taloudelliset intressit ja lukkiutuminen Helsingin Energian kehitysohjelmaan.

Teksti: Anne Brax