© Antti Haavisto/WWF
Päivitetty

Citykanien palaveri ja muita tutkimushavaintoja

Kuuset kumartelevat lumen painosta, hankea täplittävät eläinten jäljet ja pakkanen punertaa lasten posket. Nuoret luonnontutkijat ovat lähteneet riehakkaalle retkelle kaupunkimetsään.

Haagan peruskoulun tokaluokkalaiset roikkuvat kuudesluokkalaisten kummiensa hartioilla tai pitävät tiukasti käsistä kiinni. Nyt ollaan lähdössä Naturewatch Talvella -tutkimusmatkalle lähiluontoon. WWF Suomen ympäristökasvattaja Essi Aarnio-Linnanvuori johdattelee kiljahtelevaa laumaa kohti metsää, mutta jo koulun takapihalla törmätään ensimmäiseen havaintoon.

– Täällä on ollut aika paljon citykaneja, onkohan niillä ollut joku palaveri yöllä, arvelee tokaluokkalainen Elmeri jälkiä tutkien.

– Kyllä, kaneja ne ovat, niin pieniltä jäljet näyttävät, tietää Essi.

Hieman myöhemmin törmätään rusakon tai metsäjäniksen jälkiin ja saadaan huomata, kuinka paljon suurempia ne ovat verrattuna kanien askelmerkkeihin.

Puuterilumessa liukuvista ja peuhaavista lapsista lähtee meteliä. Karvahattuinen Ella arvelee, etteivät madot pysty nukkumaan töminän ollessa niin kovaa niiden katon päällä.

– Mikähän nisäkäs tästä on kulkenut? Essi kyselee seuraavaksi nuorilta tutkijoilta.

– Luulen, että nisäkäs on matkalla koirapuistoon, vastaa Kosti jättäen sijaa arvailuille.

Paras paikka talvipesälle

Luokkien opettajat Minna Leppänen ja Johanna Virkkunen jakavat seuraavaksi tehtävämateriaalin lapsiryhmille, joihin kuhunkin kuuluu ainakin yksi kuudesluokkalainen ja kaksi tokaluokkalaista.

Kuudesluokkalaiset komentavat halausleikkeihin keskittyneitä nuorempiaan rauhoittumaan ja kuuntelemaan linnunlaulua. Välillä mietitään, miltä lumesta notkuva metsämaisema näyttää kesällä. Salla muistaa ympäröivän luonnon paljon vehreämpänä ja valoisampana kuin se nyt on.

Kostin ryhmässä mietitään, missä olisi hyvä paikka eläimen talvipesälle. Lumen alla, päätellään yhdessä. Kosti huomaa kolon ja huudahtaa ryhmätoverilleen Karelle, ettei tämän pidä työntää sinne kättään, koska siellä saattaa olla jotain. Sitten hän etsii kepin ja alkaa haroa sillä kuoppaa – jospa sieltä löytyisi joku talviunilta tai peräti kulta-aarre.

Seuraavaksi kilpaillaan siitä, kuka osaa piirtää hienoimman käärmeen Nisäkkäiden talvi -tehtävään.

Vähän siistit lumikiteet

Kuinka sattuikaan, että juuri Lumin ryhmässä pohditaan lumen olemusta: se on kylmää, valkoista, pehmeää, ja siitä tulevat mieleen hiutaleet. Kuudesluokkalainenkin innostuu huudahtamaan ”Vähän siistii!” nähdessään lumikiteet luupin läpi.

Kun tutkimukset on tehty, Essi ja opettajat keräävät tehtävälomakkeet oppilailta. Essi kertoo tutkijoille, että heidän havaintonsa ovat mukana WWF:n Naturewatch-verkoston vuosiraportissa, johon kerätään kaikki Suomessa vuoden aikana tehdyt havainnot.

Matka takaisin koululle sujuu punaposkiselta tutkijatiimiltä pyllymäkeä laskien ja lumipalloja heitellen – aina silloin, kun käsi ei etsiydy kuin luonnostaan kummin käteen.

***

Opettaja ohjaa luontoon

Kuka olet?

– Olen 2B-luokan opettaja Minna Leppänen Haagan peruskoulusta, Helsingistä.

Miksi lähdit mukaan WWF:n Naturewatch-toimintaan?

– Olin WWF:n ympäristökoulutuksessa Nuuksiossa syksyllä 2011. Halusin saada uusia ajatuksia tutkia ja tarkkailla luontoa. Koulutuksessa tutustuin myös Naturewatch-materiaaleihin ja innostuin niistä.

Mitä hyötyä oppilaille on Naturewatchista?

– Sekä oppilaille että opettajille on innostavaa ja motivoivaa, kun päästään irti luokkahuoneista toisenlaiseen oppimisympäristöön. Naturewatch-materiaali antaa mahdollisuuden luonnon tutkimiseen kaikkina vuodenaikoina monin eri tavoin. Olemme tehneet retkiä samaan paikkaan lähimetsään eri aikoina ja nähneet syksyn ruskan ja talven lumipeitteen. Olemme etsineet merkkejä metsän kansasta, tutkineet nisäkkäiden jälkiä ja selvittäneet ihmisen merkkejä luonnossa.

Mikä on erikoisin Naturewatch-kokemuksesi?

– Oppilaat istuivat suomalaisessa syksyisessä metsässä isolla kalliolla ja kuuntelivat metsätarinaa Etelä-Amerikasta, sademetsien alkuperäiskansoista. Se oli melkoinen vastakohta, mutta hyvin mielenkiintoista. Kaiken tarkoituksena on avata oppilaiden silmät ja korvat kuuntelemaan, haistamaan, maistamaan ja arvostamaan luontoa ja luonnon rikkautta.

Retkellä oli tänään mukana myös kuudesluokkalaisia kummeja. Mitä hyötyä tästä on oppilaille?

– Yhteistyö kummien kanssa on ollut monin tavoin antoisaa. Oppilaat ovat tutustuneet isompiin koululaisiin ja oppineet tekemään yhteistyötä, ja isommat ovat aina valmiita auttamaan tarvittaessa. Kivoja uusia kavereita on myös löytynyt!

Miten itse kiinnostuit luonnosta?

– Olen pienestä pitäen liikkunut luonnossa perheen kanssa ulkoillen, marjastaen, sienestäen, suunnistaen ja hiihtäen. Samoja arvoja ja luontoelämyksiä haluan tarjota myös omille lapsilleni. Luonnossa liikkuminen on hyvää vastapainoa ja rauhoittaa hektistä arkea.

***

Luokasta luontoon

WWF:n Naturewatch on kouluille suunnattua ympäristökasvatustoimintaa. Sen tavoitteena on tutustuttaa oppilaita lähiympäristöönsä ja lisätä kiinnostusta ympäristön hyvinvoinnin edistämiseen esimerkiksi retkien ja tutkimustehtävien avulla.

Tutustu Naturewatchiin ja tehtäväpaketteihin.

 

Teksti: Anna-Stiina Lundqvist

Kuvat: Antti Haavisto / WWF