Hiiltä sitoville tropiikin metsille hintalappu

Metsiä on suojeltava jo tänään eikä vasta 30 vuoden päästä.

Maapallon arvokkaita metsiä on pyritty suojelemaan jo vuosikymmeniä – usein tuloksetta. Metsät hupenevat, koska niiden raivaaminen pelloiksi, plantaaseiksi ja laidunmaiksi on taloudellisesti kannattavampaa kuin suojelu. Metsäisten ekosysteemien kadotessa myös niiden sitoma hiili vapautuu ilmakehään. Metsien häviämisen arvioidaankin aiheuttavan noin 15 % kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Metsäkadon pysäyttäminen on välttämätöntä, jos maapallon keskilämpötilan nousu halutaan pitää alle 1,5 celsiusasteessa.

Ironista mutta totta: huoli ilmaston lämpenemisestä on parasta, mitä metsien suojelulle on pitkään aikaan tapahtunut. Metsien korvaamaton rooli ekosysteemipalveluiden, kuten hiilen sidonnan ja varastoinnin sekä ilmastonsäätelyn turvaamisessa on vihdoin huomattu. Metsien pelastamiseksi on ryhdytty toimenpiteisiin. YK:n ilmastopuitesopimuksen alla syntyneen REDD-mekanismin (Reduced Emissions from Deforestation and Degradation in Developing Countries) tavoite on vähentää trooppisten metsien hävityksestä aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä tarjoamalla kehitysmaille taloudellisia kannustimia metsien suojeluun ja kestävään käyttöön. Metsien kannalta REDD tulee juuri oikeaan aikaan – ilman suojeluun erikseen suunnattua rahoitusta köyhien kehitysmaiden on mahdotonta turvata metsien säilyminen muiden maankäyttöpaineiden puristuksessa.

Voiko REDD pelastaa sademetsät? Teoriassa kyllä, mutta käytännössä asia ei ole niin yksinkertainen. Metsäkadon syyt eivät katoa minnekään, vaikka metsien suojeluun saataisiin rahaa. Lihan, sellun ja palmuöljyn kysyntä pikemminkin kasvaa kuin vähenee. REDD-mekanismin avulla pystyssä pysyvät metsät saavat kuitenkin varteenotettavan hintalapun, mikä kannustaa kehitysmaita sovittamaan yhteen metsien suojelun ja kilpailevan maankäytön kestävällä tavalla.

WWF Suomen ja WWF Nepalin yhteishankkeessa autetaan Nepalin valtiota rakentamaan toimiva ja oikeudenmukainen metsiensuojelujärjestelmä, jonka rahoitus turvataan REDD-mekanismin kautta. Nepalin metsien nykyinen hiilensidonta- ja varastointikyky selvitetään metsäkartoituksen avulla. Satelliittikuvien perusteella tiedetään metsäkadon vauhti menneisyydessä. Tarkkaan pohjatietoon vertaamalla pystytään jatkossa osoittamaan, että suojelutoimenpiteillä todella hidastetaan metsäkatoa ja saadaan metsien hiilivarastot jopa lisääntymään. Keinoja ovat esimerkiksi maankäytön suunnittelu, vaihtoehtoiset elinkeinot, kylämetsätalous sekä metsien istutus ja ennallistaminen.

Nepalissa ilmastonmuutos on täyttä todellisuutta jo nyt. Tämän vuoksi metsiäkin on suojeltava tänään eikä vasta 30 vuoden päästä. REDD antaa yhdelle maailman köyhimmistä valtioista merkittävän mahdollisuuden suojella ihmisille ja uhanalaisille eläimille elintärkeitä metsiä. Hiiltä sitovien metsien kautta myös ilmasto hyötyy.

Maija Kaukonen
suojeluasiantuntija