Pandan polku 2_2013 Kalalounas hormonikuorrutuksella © Dorit Salutskij
Päivitetty

Kalalounas hormonikuorrutuksella

Me naiset annamme tietämättämme jatkuvaa hormonihoitoa Itämeren kaloille.

Kaveripiirissäni e-pillerit ovat aina olleet enemmän sääntö kuin poikkeus. Lukiossa reseptin sai terveydenhoitajalta helposti, pillereitä melkein tuputettiin. Pillereissä tuntui olevan — raskauden ehkäisyn lisäksi — paljon hyviä puolia aknen taltuttamisesta kuukautiskipujen lievenemiseen, eikä sivuvaikutuksista juurikaan puhuttu. Tosin ne eivät meitä varmaan olisi kiinnostaneetkaan.

 Välillä mietin pillereiden mahdollisia sivuvaikutuksia, mutta ympäristönäkökulma ei juolahtanut mieleeni koskaan. Miten olisi, kun se ei ollut tuttu edes terveydenhoitohenkilökunnalle?

Kolmenkympin korvilla järkytyin oppiessani, että e-pillereiden hormonit päätyvät virtsan kautta vesistöihin, aktivoituen siellä uudelleen ja vaikuttaen kalojen käyttäytymiseen sekä mahdollisesti koko ekosysteemiin. Vaikka vessanpöntön ja luonnonvesien välissä on vedenpuhdistuslaitos, ei käytössä oleva tekniikka pysäytä esimerkiksi e-pillereissä hyvin yleistä etinyyliestradiolia. Britanniassa tehdyssä tutkimuksessa yli 80 prosentissa mitatuista vesistöistä oli huomattavia etinyyliestradioli- eli EE2-pitoisuuksia ja jokien kalakantojen uroksista jo puolessa on nähtävissä sukupuolen muuttumista uroksesta naaraaksi.

Helsingin yliopistossa vuonna 2010 valmistuneessa väitöskirjassa kerrotan, että puolisynteettinen EE2-hormoni hakeutuu ympäristöön päätyessään pois vedestä, takertuen pohjasedimentteihin ja kaloihin, alkaen häiritä koiraiden lajityypillistä käyttäytymistä. EE2-kuormitus muun muassa hidastaa ja laiskistaa uroksia tehden niistä naaraiden silmissä epäkiinnostavia lisääntymiskumppaneita. Naaraat eivät osaa valita enää vahvimpia yksilöitä ja lisääntyminen häiriintyy. Me naiset annamme tietämättämme jatkuvaa hormonihoitoa Itämeren kaloille.

Luontoon päätyvät lääkejäämät saattavat tulevaisuudessa olla yhtä vakava ongelma kuin ilmastonmuutos. Turun yliopiston evoluutiobiologian dosentti Markus J. Rantalan mukaan elinympäristömme kemikalisoituminen on yksi suurimpia ongelmia mitä ihmiskunnalla on edessään.

Se että karsimme esimerkiksi estrogeenin tavoin vaikuttavia kemikaaleja ruoka-, kosmetiikka- ja tavara-arsenaalistamme ei yksin riitä: estrogeenimatkijat päätyvät jo juomavesiimme asti. Elimistön saadessa ulkopuolelta liikaa estrogeenia laskee keho oman estrogeenituotantonsa tasoa, mikä puolestaan estää ovulaatiota. Miesten sperman laatu on heikentynyt dramaattisesti muutamassa kymmenessä vuodessa ja juomaveden estrogenisoitumista pidetään yhtenä mahdollisena syyllisenä.

Kun maailman ensimmäinen ehkäisypilleri sai myyntiluvan vuonna 1961, eivät tutkijat osanneet varmuudella ennustaa, minkälaisia terveysvaikutuksia niillä olisi pitkällä tähtäimellä. Pillereiden pelättiin esimerkiksi lisäävän syövän riskiä. Syöpä ei enää huoleta, keuhkoveritulpan riskin sen sijaan tiedetään nelinkertaistuvan e-pillereitä käyttävillä ja siitä naisia osataankin varoittaa etukäteen. Valitettavasti kaikkein suurin riski saattaa kuitenkin piillä lautasella ja juomalasissa. Siitä ei varoita kukaan.

Teksti: Noora Shingler, kuva: Dorit Salutskij

.