© Tashi Tshering / WWF Bhutan
Päivitetty

Lumen koti sulaa

Himalajalla taistellaan ilmastonmuutoksen aiheuttamien haittojen torjumiseksi. Vesialtailla, sääasemilla, puiden istutuksella ja maanviljelijöiden neuvonnalla on saavutettu rohkaisevia tuloksia.

Tiesitkö, että Himalajalla – sanskriitiksi Lumen kodilla – on eniten jäätiköitä etelä- ja pohjoisnapojen ulkopuolella? Nämä jäätiköt tarjoavat makeaa vettä seitsemälle Aasian suurelle joelle, kuten Jangtselle ja Gangesille. Jäätiköiden nopea sulaminen on hengenvaarallista niiden alapuolella asuville ihmisille sekä uhka heidän elinkeinoilleen.

Bhutanissa paikalliset ihmiset ja WWF tekivät hartiavoimin töitä estääkseen Thorthormi Tshon -jääjärveä tulvimasta. Kolmensadan ympäri maata tulleen vapaaehtoisen joukko ehtikin laskemaan keinotekoisesti veden pintaa ennen kuin tulva olisi pilannut sadot, tappanut karjaa ja tuhonnut infrastruktuuria. Bhutanissa on laskettu olevan 82 muutakin jääjärveä, joita ilmastonmuutoksen aiheuttamat tulvat uhkaavat.

Sääasemasta sadon pelastus

Ilmastonmuutoksen myötä sateet voivat tulla selvästi eri aikaan kuin ennen. Kun oikeaa kylvöaikaa ei tämän vuoksi osata ennustaa, sato on vaarassa. Siksi ilmankosteuden ja -lämpötilan sekä sademäärän mittaaminen on tärkeää. Shree Ni Kanthan koulu on perustanut WWF:n avustuksella pienen sääaseman, jossa oppilaat käyvät päivittäin merkitsemässä kyseiset luvut kirjanpitoon.

– Tiedoista on hyötyä vanhemmille ja koko yhteisölle, joka voi näin arvioida sopivan ajankohdan kylvölle. Viime vuonna huomattiin, että toisin kuin aiemmin, paras kylvöajankohta olikin touko-kesäkuun sijaan jo huhti-toukokuussa, kertoo koulun oppilas Sandip Poudel.

Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin luodaan sopeutumiskeinoja yhteistyössä paikallisyhteisöjen kanssa. Maanviljelijöitä neuvotaan monipuolistamaan viljelyskasvejaan sekä -tapojaan ja käyttämään vähemmän vettä kuluttavia viljelymenetelmiä. Tehokasta on esimerkiksi istuttaa puuvilla tai vehnä koholle nostettuihin riveihin ja johtaa kasteluvesi näiden rivien väleihin sen sijaan, että vettä johdettaisiin koko alueelle. Tämä vähentää vedenkulutusta 30–40 %. Koska pääsadon onnistuminen on muuttunut epävarmaksi, ovat paikalliset ihmiset ottaneet sivuelinkeinokseen vihannesten viljelyn.

– Olemme perustaneet vesialtaita, joihin voimme säilöä esimerkiksi kukka- ja keräkaalin sekä tomaatin viljelyyn tarvittavaa vettä kuivia kausia varten. Aiemmin jouduimme ostamaan vihanneksia, nyt pääsemme itse myymään niitä markkinoille, sanoo Kami Namgyal Madan Pokharan kylästä.

Lue lisää WWF:n työstä Himalajalla: wwf.fi/himalaja

Ilmastohuippukokous Himalajalla

Bhutanissa järjestetään marraskuussa ilmastohuippukokous, jossa Itäisen Himalajan valtiot päättävät kymmenvuotisesta suunnitelmasta ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumiseksi. WWF:n Living Himalayas -suojeluohjelma on tiiviisti mukana kokouksen valmistelussa sekä suunnitelman toteuttamisessa.  WWF Suomi vastaa suojeluohjelmasta WWF:n kansainvälisessä verkostossa.

– Itäisen Himalajan alueen suojelu on mahdollista vain valtioiden, järjestöjen ja muiden tahojen yhteistyöllä, sanoo WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder, joka on myös suojeluohjelman ohjausryhmän puheenjohtaja.

– Himalajan alue tarjoaa makean veden lähteen yli miljardille aasialaiselle. On tärkeää, että kokouksen loppuasiakirjassa luvattaisiin suojella kaikki alueen vesilähteet lumen peittämistä vuoristoista jäätiköihin, alppiniittyihin, kosteikkoihin, puroihin, jokiin ja metsiin.

Penni tulevaisuudelle

Tue WWF:n ilmastotyötä: wwf.fi/lahjoita

Teksti: Anna-Stiina Lundqvist