© Michel Gunther / WWF
Päivitetty

Puolen vuosisadan rakkaustarina

WWF ja maailman luonto

Panda on katsellut maailman menoa WWF:n logossa jo viisikymmentä vuotta. Se on nähnyt paljon: uhanalaisten lajien pelastamista sukupuutolta, riemuvoittoja metsiensuojelussa, sitkeää kamppailua ilmastonmuutoksen selättämiseksi. WWF juhlii nyt viisikymppisiään maailmassa, jossa ratkaisut ympäristöhaasteisiin eivät ole mustavalkoisia kuin pandan kasvot, päinvastoin.

Mitä kuuluu, panda?

Lehviköstä kuuluu vaimea, taukoamaton rouskutus. Panda on käynyt ruokapöytään. Uhanalaisen luonnon symboli, WWF:n rakas nimikkoeläin, syö bambua peräti 14 tuntia vuorokaudessa.

Jos panda on kärsivällinen aterioija, kärsivällisiä ovat olleet myös pandan suojelijat. WWF kutsuttiin 1970- ja 1980-lukujen taitteessa ensimmäisenä luonnonsuojelujärjestönä työskentelemään Kiinaan. Pahalta näytti: pandoja oli jäljellä vain tuhat, ja niiden elinalueet olivat pirstoutuneet ja tuhoutuneet.  

Kiinan hallitus ja WWF laativat pandalle kansallisen suojelusuunnitelman ja pistivät toimeksi. Nykyisin pandoja varten on 62 suojelualuetta, jotka on yhdistetty toisiinsa ”bambukäytävillä”, joita pitkin mustavalkoturkkiset voivat hiippailla alueelta toiselle. Tavoitteena on suojella Belgian kokoinen alue vuoteen 2015 mennessä. WWF myös auttaa kehittämään vastuullisia tulonlähteitä pandojen elinalueiden ihmisille. Heitä riittää: pandan kotiseuduilla Jangtse-joen valuma-alueella asuu yli 400 miljoonaa ihmistä, kolmannes kiinalaisista.  

Pandoja on nyt 1600, ja ympäristönsuojelun haasteet Kiinassa ovat kasvaneet valtaviksi. WWF:n työ pandan poluilla jatkuu.

Putin ja panda Venäjän metsien asialla

Kun WWF:n Venäjän toimisto kaksi vuotta sitten juhli 15-vuotista taivaltaan, onnittelijoiden joukossa olivat Venäjän presidentti Dmitri Medvedev ja pääministeri Vladimir Putin. Putin hehkutti WWF:n toteuttaneen Venäjällä jo 200 laajaa suojeluohjelmaa, joiden merkitystä ei voi yliarvioida.

Kesällä 2010 Venäjän johtajat puolestaan antoivat lupauksia, joista maailma riemuitsi. Venäjä teki WWF:n kanssa luonnon monimuotoisuuden arvioinnin ja julisti sen nojalla perustavansa seuraavien kymmenen vuoden aikana useita luonnonsuojelualueita. Niiden yhteenlaskettu laajuus vastaa lähes Sveitsin valtion pinta-alaa.  

WWF on löytänyt menestyksellisen tavan toimia Venäjällä, hämmästyttävän luonnonkirjon maassa. Valtio peittää kuudesosan maapallon pinnasta, ja siellä kasvaa viidesosa maailman metsistä. Metsillä sekä Venäjän valtavalla tundralla on tärkeä tehtävä maapallon ilmaston säätelijöinä. Ne varastoivat hiilidioksidia, jonka vapautuminen ilmakehään aiheuttaisi ilmastokaaoksen.

Pandajärjestö on onnistunut esimerkiksi kehittämään kestävää metsänhoitoa maassa, jossa laittomat hakkuut kukoistavat. Vastuullinen metsänhoito oli Venäjällä vielä 2000-luvun alussa lapsenkengissään. Nyt 26 miljoonaa hehtaaria Venäjän metsistä on saanut FSC-sertifikaatin tunnustuksena vastuullisesta metsänhoidosta. 

Rohkeat Ryönäsoturit pelastavat maailman

Urbaani kettupariskunta Ryysy ja Ruoto katsoo avuttomana, kuinka sen kodista tulee kaatopaikka. Roskakasan huipulle lämähtää hylätty mutta neuvokas tietokone, joka alkaa etsiä netistä apua. Ei aikaakaan, kun Rohkeat Ryönäsoturit saapuvat paikalle pelastamaan tilanteen. Jippii, Ryysyn ja Ruodon koti saadaan pelastettua ja jätteet hyötykäyttöön!

WWF:n Briteissä esittämä One Planet Future -musikaali on vauhdikas esimerkki ympäristökasvatuksen keinoista. Samaan aikaan kun brittilapset tirskuvat Ryönäsotureiden edesottamuksille, koululaiset Virungan kansallispuiston liepeillä Kongossa opettelevat istuttamaan ja hoitamaan puita. WWF:n edustaja auttaa globaalia yhteistyöyritystä kehittämään energiatehokkuuttaan, ja firman työntekijät saavat uutta motivaatiota ympäristötoimista. Kaikki tämä on ympäristökasvatusta.

Eräs WWF:n hienoimmista saavutuksista 50-vuotisen historiansa aikana on ollut kehittää niin lasten kuin aikuisten ympäristötietoisuutta ja rakkautta luontoa kohtaan. Ympäristökasvatus koettiin tärkeäksi jo WWF:n alkuaikoina. WWF aloitti 1970-luvulla tiiviin yhteistyön esimerkiksi partiolaisten kanssa ja auttoi heitä tuomaan ympäristöasiat osaksi partiotoimintaa. Nykyisin 80 prosenttia maailman 30 miljoonasta partiolaisesta tavoittelee World Conservation Badge -merkkiä tunnustuksena luonnonsuojelusta.

T-paitasi on märkä

Lempipaitasi saattaa olla vihreä tai keltainen, mutta yksi asia on varma: rutikuivanakin siinä on vettä. Yhden puuvillapaidan valmistamiseen voi olla kulunut jopa 20 000 litraa vettä. 

Yli miljardi ihmistä kärsii nykyisin puhtaan juomaveden puutteesta, ja makean veden ekosysteemien heikkeneminen uhkaa luontoa. Koska veden tarve kasvaa jatkuvasti, WWF etsii fiksuja keinoja pienentää vesijalanjälkeämme. Esimerkiksi Pakistanissa 40 000 maanviljelijää on WWF:n avulla onnistunut vähentämään vedenkulutustaan 38 prosenttia ja samalla kasvattamaan tulojaan 26 prosenttia.

Makean veden varojen vaalimiseen liittyy myös WWF:n yhteistyösopimus Coca-Colan kanssa. Tavoitteena on kehittää Coca-Colan ympäristötoimia – esimerkiksi parantaa yrityksen vedenkäytön tehokkuutta viidenneksellä vuoteen 2012 mennessä verrattuna vuoden 2004 tasoon – sekä suojella seitsemää tärkeää jokialuetta, kuten Tonavan valuma-aluetta Euroopassa ja Mekong-joen Kaakkois-Aasiassa.

Tämä on hyvä esimerkki WWF:n ennakkoluulottomasta tavasta tehdä yritysyhteistyötä. WWF ei näe suuryrityksiäkään luonnonsuojelun vihollisina, vaan sen tavoitteena on tehdä niistä suojelutyön suurimpia liittolaisia. Tämä toimintatapa on ollut WWF:lle ominainen sen perustamisesta lähtien. WWF on 1960-luvulta lähtien toiminut yhdessä yritysten kanssa ja auttanut niitä kehittämään toimintaansa. Samalla suojelutyöhön on saatu kipeästi tarvittavia varoja.   

Sopusoinnun rakentaja

Puoli vuosisataa sitten joukko vaikutusvaltaisia brittiläisiä herrasmiehiä huolestui kovasti: sarvikuonot ja muut Afrikan villieläimet olivat pulassa. Herrasmiehemme päättivät kerätä rahaa niiden suojelemiseksi ja perustaa luonnonsuojelujärjestön. Samoihin aikoihin Lontoon eläintarhaan oli saapunut panda nimeltä Chi-Chi. Se antoi kasvonsa järjestölle, joka nykyisin tunnetaan kaikkialla maailmassa. WWF oli syntynyt. 

– Työ uhanalaisten lajien suojelemiseksi on mielestäni yhä WWF:n suurimpia saavutuksia. WWF pelasti esimerkiksi Afrikan ja Aasian sarvikuonot ja Suomen merikotkat sukupuutolta aikana, jolloin ympäristöviranomaisia ei vielä ollut. Myös kokonaisten elinympäristöjen, kuten sademetsien ja Itämeren suojelu kuuluu WWF:n menestyksiin, WWF Suomen suojelujohtaja Jari Luukkonen sanoo.

Nyt maapallon hyvinvointia uhkaavat ilmastonmuutos ja monimuotoisuuden kato, joka on aiheuttanut uuden sukupuuttoaallon. Ihminen käyttää luonnonvaroja liikaa, puolentoista maapallon verran. Haasteet ovat kovat, mutta WWF katsoo rohkeasti tulevaisuuteen. 

– Visiomme maapallosta, jossa ihminen ja luonto elävät keskenään sopusoinnussa, on ajankohtainen tulevaisuudessakin. Toivottavasti pääsemme siihen seuraavien 50 vuoden aikana, Luukkonen sanoo.

– Kun WWF nyt käy toiselle puolivuosisadalleen, on selvää, että meidän on löydettävä yhä vahvempia muutoksen vipuja, WWF:n kansainvälinen pääjohtaja Jim Leape sanoo. 

– Meidän on näytettävä, että menestys on mahdollista. Varmistamme yhdessä hallitusten ja yhteisöjen kanssa maailman ainutlaatuisimpien paikkojen suojelun Amazoniasta arktiselle alueelle ja työskentelemme tuottajien ja ostajien kanssa vastuullisten globaalien markkinoiden kehittämiseksi. Mukaan on värvättävä ei vain miljoonia, vaan miljardeja ihmisiä kaikilta mantereilta rakentamaan elinvoimaista, menestyvää ja kestävää tulevaisuutta seuraaville sukupolville, Leape sanoo.

Onnistumisia matkan varrelta

1962: WWF auttaa perustamaan tutkimusaseman Galápagossaarille.

1963: WWF perustaa Tansaniaan opiston, jossa koulutetaan Afrikan luonnon asiantuntijoita.  

1969: WWF ja Espanjan hallitus ostavat maata ja perustavat Coto Doñanan kansallispuiston, kosteikkoluonnon aarrepaikan.

1972: WWF käynnistää Operaatio Tiikerin, maailmanlaajuisen kampanjan tiikerien suojelemiseksi. Uhanalainen tiikeri sai Intiassa useita suojelualueita.

1972: WWF Suomi perustetaan ja se pelastaa ensitöikseen merikotkat sukupuutolta.

1975: WWF kampanjoi sademetsien puolesta.

1976: WWF:n The Seas Must Live -kampanja merien puolesta alkaa.

1982: Kaupallinen valaanpyynti kielletään. 

1989:  WWF kehittää järjestelmää, jossa kehitysmaat saavat anteeksi velkojaan suojelemalla luontoa. 

1989: WWF auttaa Kiinaa laatimaan pandalle ensimmäisen kansallisen suojelusuunnitelman.

1992: YK:n kokouksessa Rio de Janeirossa solmitaan sopimus luonnon monimuotoisuuden suojelusta.

1993: Kansainvälinen Hyvän metsänhoidon neuvosto FSC perustetaan WWF:n myötävaikutuksella. 

1996: Kestävän kalastuksen MSC-sertifikaatti tulee käyttöön.  

1997: WWF vaikuttaa vahvasti Kioton ilmastosopimuksen syntymiseen.

1998: WWF julkaisee ensimmäisen Living Planet -raporttinsa ihmisen vaikutuksesta luonnonvaroihin.

2003: WWF Suomi perustaa vapaaehtoiset öljyntorjuntajoukot.

2009: Kaakkois-Aasian Korallikolmio, maailman monimuotoisin elinympäristö, suojellaan.

2010: Maailma pimenee tunniksi, kun sadat miljoonat ihmiset ympäri maailmaa sammuttavat valonsa WWF:n Earth Hour -kampanjassa.

WWF numeroina

  • Perustettu vuonna 1961
  • Yli 7 miljoonaa tukijaa
  • Toimintaa yli 100 maassa
  • 5 400 työntekijää
  • Maailmanlaajuisesti 74 % varoista käytetään suoraan suojelutyöhön, 8 % hallintoon ja 18 % varainhankintaan.

Lajien pelastajasta globaaliksi ratkaisijaksi

WWF:n 1. sukupolvi pelastaa uhanalaiset:

  • Lajit
  • Alueiden suojelu
  • Kansallispuistot

 WWF:n 2. sukupolvi käy käsiksi luonnon suuriin uhkiin:

  • Ympäristömyrkyt
  • Ilmastonmuutos
  • Metsäkato

 WWF:n 3. sukupolvi ratkaisee globaaleja haasteita:

  • Kulutus
  • Ihmisten tarpeet

Teksti: Laura Tahkokallio