Biodiesel © Katri Virtalaakso
Julkaistu

Puuta tankkiin

Kun liikumme autolla, laivalla tai lentokoneella, kulutamme yleensä fossiilisia polttoaineita. Samalla tuotamme kasvihuonekaasuja, jotka lisäävät ilmaston lämpenemistä. Tankkiin voi kuitenkin nykyään kaataa myös polttoainetta, joka on peräisin kestävästi hoidetuista kotimaisista metsistä. Puupohjaisella liikennepolttoaineella on rooli WWF:n tulevaisuuden energiapaletissa.

Metsäteollisuusyritys UPM on ensimmäisenä maailmassa rakentanut jalostamon, joka valmistaa suoraan tankkiin sopivaa dieselpolttoainetta metsäteollisuuden sivuvirroistaLaitos käynnistyi Lappeenrannassa alkuvuodesta. WWF Suomi on käynyt UPM:n kanssa vuoropuhelua, jonka tuloksena päädyttiin yhteisiin puupohjaisia biopolttoaineita koskeviin toimenpidesuosituksiin.

”WWF haluaa olla vaikuttamassa siihen, miten kestävällä tavalla tätä uudenlaista polttoainetta tuotetaan”, WWF:n ohjelmapäällikkö Jussi Nikula sanoo.

WWF:n uusiutuvan energian visiossa liikenteen puupohjaisilla biopolttoaineilla on oma, tarkasti määritelty paikkansa.

”Vähennetään liikennetarvetta hyvällä maankäytön suunnittelulla, kehitetään joukkoliikennettä ja siirretään sitä ja kuljetuksia raiteille ja lisätään sähköisiä vaihtoehtoja”, luettelee Jussi Nikula. ”Nestemäisiä biopolttoaineita käytetään silloin, kun muita vaihtoehtoja ei ole: raskaassa maantieliikenteessä, laiva- ja lentoliikenteessä.”

”Biomassaa ei ole kestävästi saatavilla niin paljon, että kaiken nykyisin liikenteessä kuluvan fossiilisen polttoaineen voisi korvata biopolttoaineilla”, Nikula sanoo.

UPM:n puupohjaista liikennepolttoainetta tuotetaan mäntyöljystä, jota syntyy selluntuotannon sivuvirtana. Tuloksena on polttoainetta, jota voi käyttää sellaisenaan kaikissa dieselmoottoreissa laivoja ja lentokoneita myöten. Jakelupisteissä uusiutuvaa dieseliä myydään kuitenkin normaaliin polttoaineeseen sekoitettuna. Pääkäyttökohteena on ainakin aluksi raskas maantieliikenne eli rekat ja bussit.

”Dieselimme takia ei tarvitse kaataa yhtään puuta lisää. Polttoaineen avulla vähennämme tieliikenteen hiilidioksidipäästöjä. Kun uuden jalostamon 120 miljoonan litran biodieselin tuotannolla korvataan fossiilisia liikennepolttoaineita, vaikutus hiilidioksidipäästöihin on sama, kuin jos 180 000 autoa poistuisi kokonaan liikenteestä”, sanoo myynti- ja markkinointijohtaja Sari Mannonen UPM Biopolttoaineet-liiketoiminnasta. 

Metsiä käsiteltävä vastuullisesti

WWF:n ja UPM:n johtopäätöksissä todetaan, että uuden polttoaineen puuraaka-aineen on tultava vastuullisesti käsitellyistä metsistä eikä polttoaineen tuotanto saa heikentää metsäluonnon monimuotoisuutta.

”Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että raaka-aineena käytetyn puun alkuperä on aina tiedettävä. Vastuullinen metsänhoito varmistetaan korkeatasoisella metsäsertifioinnilla, kuten FSC-standardin avulla. UPM:llä on myös yhtiön 1,1, miljoonaa metsähehtaaria koskeva oma monimuotoisuusohjelma ”, johtaja Sari Mannonen sanoo.

Yhteisessä paperissa sanotaan myös, että puuraaka-ainetta ei saa hankkia korkean suojeluarvon metsistä ja että riittävä osa metsäalueista on suojeltava.

WWF:n tuoreen Metsävision mukaan metsistä voi hakata nykymäärä puuta kestävästi vain, jos 17 prosenttia Suomen metsistä suojellaan. UPM ei omalla tahollaan ole määritellyt tavoiteltavaa suojeluprosenttia.

Puusta kilpaillaan

WWF Suomi ja UPM ovat yhdessä sitoutuneet ehkäisemään puupohjaisten nestemäisten biopolttoaineiden tuotannon kielteisiä vaikutuksia metsien hiilivarastoihin, eli metsissä kasvavan puun määrään. Tämä on hyvin vaativa tehtävä, koska uuden polttoaineen kysynnän ennustetaan olevan suurta ja toisaalta suomalaista puuta havitellaan myös muuhun energiakäyttöön.

”Kilpaileva puun käyttö on pois nestemäisiltä biopolttoaineilta. On kuitenkin fiksumpaa tehdä puusta biopolttoainetta, kuin polttaa sitä lämpökattiloissa”, WWF:n Jussi Nikula sanoo.

”Puun käyttö lämmön ja sähkön yhteistuotannossa voidaan korvata erityisesti rakennusten energiatehokuudella, lämpöpumpuilla sekä tuuli- ja aurinkovoimalla. Liikenteen biopolttoaineiden käyttö on jatkossa ohjattava kohteisiin, joihin ei ole kehitetty korvaajia nestemäisille polttoaineille”, Nikula painottaa.

”UPM selvittää uuden biopolttoaineen käyttöä lentokoneissa. Lentoliikenteessä ei kuitenkaan ole EU:n määräämää pakotetta - eikä siis myöskään kannustinta - käyttää uusiutuvia polttoaineita, toisin kuin maantieliikenteessä”, Sari Mannonen vastaa.

EU on asettanut liikenteen biopolttoaineille 10 prosentin jakeluvelvoitteen vuoteen 2020 mennessä. UPM:n Lappeenrannan jalostamon nykyinen tuotanto kattaisi noin neljänneksen tästä tarpeesta.