Rakas ja riistetty kala

Viime kesänä Lokan tekoaltaan liepeille kaivettiin valtava monttu. Kuoppaan kipattiin 140 000 kilon särkikalasaalis – joutavia roskakaloja, kai ajateltiin. Kuopatut kalat eivät koskaan päätyneet vaikkapa savusärkikiusauksen raaka-aineeksi, eivätkä ne kelvanneet eläintenkään rehuksi. Kalansaaliin hinta ei olisi kattanut edes kuljetuskustannuksia Pohjanmaan minkkitarhoille, raportoi Helsingin Sanomat. Maan madot saivat jättisaaliin ja juhlivat.

– Yleensä ”poistokalastetut” särkikalat hyödynnetään: ne viedään idän markkinoille, niistä tehdään biopolttoainetta tai ne käytetään eläinten rehuksi. Toivottavaa olisi, että suurin osa saaliista päätyisi suomalaisten lautasille. Särkikalojen kalastusta voisi myös lisätä valtavasti nykyisestä, WWF:n suojeluasiantuntija Matti Ovaska sanoo.

Särjet eivät ole ainoita karsastettuja kotimaisia. Viritämme verkkomme nykyisin kauas maailman merille: yli 70 prosenttia Suomessa syödystä kalasta tuodaan ulkomailta. Vain noin kahtakymmentä Suomen 70 kalalajista käytetään yleisesti ravinnoksi, ja suosituin kotimainen kala on kasvatettu kirjolohi. Kotoisista kaloistamme olisi mahdollista lisätä eniten silakan, särjen ja lahnan käyttöä.

– Kotimaisen kalan saatavuus on heikko ja hinta korkea. Saatavuutta voi parantaa vain tuottamalla enemmän kalaa markkinoille. Harvalla suomalaisella on myöskään varaa ostaa 30 euron kilohintaan kalaa monta kertaa viikossa. Tarvitaan siis kotimaisia vastineita kalapuikoille. Kalatuotteiden jalostusta pitää kehittää. Tietysti myös kalastajan on saatava saaliistaan riittävä korvaus, Ovaska sanoo.

Uhanalainen ja lainsuojaton

Ankerias ja meriharjus. Lohi ja järvilohi. Meri- ja järvitaimen. Vaellussiika. Saimaannieriä. Tuttuja kaloja – ja uhanalaisia Suomessa. Etenkin vaelluskalat ovat Suomen avarissa vesissä ahtaalla. Yli 90 prosenttia Suomen lohijoista on tuhottu, mikä on kyseenalainen maailmanennätys. Itämeren villin lohen tilanne on villi. Sitä saa tänä vuonna Euroopan unionin luvalla kalastaa tuplasti sen mitä tutkijat suosittelevat.

Kalalajeilla on erikoinen kaksoisasema: ne voivat olla äärimmäisen uhanalaisia ja silti käytössä olevia elintarvikkeita. Esimerkiksi saimaannorpan surmaamisesta voi saada sakkoa lähes 10 000 euroa ja rauhoitetun kovakuoriaisen listimisestäkin vajaat kaksituhatta. Sen sijaan uhanalaisten kalojen kalastamiselle ei ole rajoituksia – ne ovat vesien lainsuojattomia. Kalastusta säädellään Suomessa kalastuslailla, joka on löyhempi kuin luonnonsuojelulaki.

– Suomessa kalastusta ja metsästystä on vanhastaan säädelty omilla laeillaan. Esimerkiksi uhanalaista ahmaa koskee metsästyslaki, vaikka ahmoja ei ole luvallisesti saanut kaataa aikoihin. Tilanne ei kuitenkaan ole EU:n lakien mukainen, ja siksi kalastuslakiin valmistellaan parhaillaan kokonaisuudistusta. EU:n luontodirektiivissä lueteltuihin uhanalaisiin kalalajeihin liittyvää säätelyä pitää tiukentaa. Myös vaelluskaloille on uudessa laissa luvassa nykyistä tiukempi suoja, ja kalojen istutuksia vähennetään, maa- ja metsätalousministeriön kala- ja riistaosaston ylijohtaja Pentti Lähteenoja kertoo.

Eläköön kotimainen kala!

Hyvä uutinen on, että kalakantojen tilaan voi vaikuttaa nopeasti. Kalat ovat nimittäin todella tehokkaita lisääntyjiä. WWF Suomen tavoitteena on saada Suomesta ensimmäinen maa maailmassa, jossa on ainoastaan kestävästi pyydettyä ja tuotettua kalaa kaupan vuoden 2015 loppuun mennessä.

– Suomen etuna on, että meillä on paljon kaloja, joiden käyttöä voi lisätä tuntuvasti. Kalakauppa ja ravitsemusala ovat jo lähteneet vahvasti mukaan talkoisiin. Tavoitettamme on hieman epäilty myös kansainvälisen WWF:n piirissä, mutta uskomme, että Suomessa jos missä kampanjan tavoitteet on mahdollista saavuttaa, Ovaska sanoo.

WWF:n kampanjointi on herättänyt myös kritiikkiä. Kalastusjärjestöjen edustajat ovat huolissaan kalastuselinkeinon puolesta.

– Kalastajat pelkäävät esimerkiksi, että jos lohen kalastus loppuu, muunkin kotimaisen kalan saatavuus heikkenee, jos kalastajat joutuvat luopumaan elinkeinostaan heikon kannattavuuden vuoksi. Kalastusta rajoittamalla voidaan kuitenkin parantaa sen kannattavuutta ja saavuttaa suuremmat saaliit tulevaisuudessa, Ovaska toteaa.

_____________________________________

Suomut pois silmiltä: WWF:n kalakampanja innostaa toimiin

WWF Suomi kampanjoi nyt vastuullisen kalastuksen ja uhanalaisten kalojen suojelun puolesta. Tavoitteena on:

• Suomessa on vuoden 2015 loppuun mennessä kaupan vain kestävästi pyydettyä ja tuotettua kalaa.
• Kotimaisten uhanalaisten kalalajien suojelu sekä kalastuksen ja kalankasvatuksen vastuullisuus Suomessa tehostuvat.

WWF haastaa tekemään sitoumuksia toimista kalojen tulevaisuuden puolesta. Sitoumukset julkaistaan kampanjan verkkosivuilla. Niillä on tarjolla myös esimerkiksi kalatehtäviä. Sivustolla voi kertoa WWF:lle, jos näkee myynnissä uhanalaista kalaa.

Kampanjoi myös ostamalla viisaasti: suosi kotimaista kalaa, pienikokoisia lajeja ja MSC-merkittyä kalaa. Lajikohtaiset vinkit saat WWF:n uudesta kalaoppaasta.

Kalakampanja: www.wwf.fi/kalaopas

_____________________________________

Maailman kalakannat voivat romahtaa vuoteen 2050 mennessä

Maapallon merien pinta-alasta 99,4 % on kaupallisen kalastuksen piirissä. Yli puolta maailman kalakannoista kalastetaan suurimmalla mahdollisella paineella, ja neljännes kalakannoista on joko ylikalastettuja, romahtaneita tai elpymässä romahduksessa.

Sivusaaliin eli ei-toivutun saaliin – esimerkiksi delfiinien ja nuorien, alamittaisten kalojen – osuus maailman kokonaiskalansaaliista on noin 40 prosenttia. Suuri osa siitä heitetään kuolleena takaisin mereen. Noin kolmannes maailman kalansaalista käytetään kalajauhon ja kalaöljyn valmistamiseen eläinten rehuksi.

Ylikalastuksen syitä ovat pyyntimenetelmien huima tekninen kehitys, kalastuksen tukijärjestelmät sekä lyhytnäköinen voitontavoittelu. Tuhoisimpia pyyntitapoja ovat pohjatroolaus ja pitkäsiimapyynti. Pitkäsiimakalastuksessa maailman meriin lasketaan vuosittain 1,4 miljardia koukkua.

_____________________________________

Sanokaa Fazer, kun haluatte hyvää särkimurekepihviä

Fazerin Amica-ravintolassa leijailee vastaan viekoitteleva särkimurekepihvin tuoksu. Tai nuuhkaistaanpa tarkemmin: onkohan tänään ruokalistalla sittenkin silakkaa, haukea tai muikkua? Ruokailijoita on viime aikoina hemmoteltu täällä ahkerasti uusilla kalaresepteillä.

Fazer lupaa sitoumuksessaan pyrkiä jopa kaksinkertaistamaan vihreän listan – eli WWF:n suosittelemien – kalojen osuuden ruokalistallansa vuoden 2015 loppuun mennessä. Fazer lisää kotimaisen järvikalan ja Itämeren alueelta kestävästi pyydetyn kalan käyttöä. Se on jo keväällä 2010 luopunut ravintoloissaan kokonaan WWF:n punaisen listan kaloista ja äyriäisistä.

– Haluamme samalla tarjota asiakkaillemme uusia makuelämyksiä, Fazer Food Servicesin hankintapäällikkö Jiri Luoto kertoo.

_____________________________________

Supermarsu pelastaa Itämeren silakat

Helsinkiläinen Musiikkiteatteri Kapsäkki lupaa sitoumuksessaan pelastaa Itämeren silakat – sankarillisen Supermarsun voimin. Uusi lasten musikaali ottaa vahvasti kantaa ympäristöasioihin. Päähenkilö Emilia kannustaa katsojia:

– Elämässä kaikki on mahdollista, jos vain on rohkea.

———————————————————————–

Parempia pykäliä

Suomen kaloille koittavat paremmat ajat, jos maa- ja metsätalousministeriön kampanjasitoumus toteutuu. Ministeriö lupaa pyrkiä siihen, että parhaillaan valmisteltava Suomen uusi kalastuslaki varmistaa edellytykset ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävälle kalastukselle.

– Ministeriön tavoitteena on, että kestävästi tuotetun kotimaisen kalan tarjonta Suomessa lisääntyy, neuvotteleva virkamies Orian Bondestam sanoo.

– Emme kuitenkaan sitoudu WWF:n kalaoppaaseen sellaisenaan, sillä se on yhden yksityisen organisaation opas eikä kaikilta osin vastaa ministeriön käsityksiä, Bondestam toteaa.

_____________________________________

Yksi MSC-sertifioitu kalahampurilainen, kiitos

Tämän tilauksen voi nyt iloisesti kajauttaa McDonald’sissa, ja tiskin takaa ojennetaan ekomerkitty Filet-O-Fish-hampurilainen. MSC-sertifikaatti takaa luotettavasti, että kala on pyydystetty ekologisesti kestävällä tavalla. McDonald’s lupaa valita muitakin MSC-sertifioituja tuotteita, jos kalatuotteiden määrä tulevaisuudessa kasvaa ketjun ravintoloissa.

– Toimimme samalla suunnannäyttäjinä muillekin yrityksille. Lisäämme myös osaltamme MSC-sertifikaatin tunnettuutta kuluttajien keskuudessa, McDonalds’in Suomen viestintäjohtaja Heli Ryhänen sanoo.

Teksti: Laura Tahkokallio