Ruoka – tärkein valinta
Sillä, mitä valitsemme lautasellemme, on suuri vaikutusterveytemme lisäksi myös ympäristöön. Ruokavalinnat ovatkin yksi tärkeimmistä jokapäiväisistä valinnoistamme.
Päivitetyt suomalaiset ravitsemussuositukset julkaistiintammikuussa. Ravitsemussuositusten mukainen ruokavalioedistää terveyttä ja pienentää lukuisten sairauksien riskiä. Valtaosa huonoista ruokavalinnoistamme johtuvista sairauksista hallitsee tällä hetkellä myös Terveyden- ja hyvinvoinnnin laitoksen laatimaa kansantautien listaa.
Kulutuksen ympäristövaikutusten tärkeimpinä aiheuttajina on perinteisesti pidetty asumista, liikennettä ja ruokaa. Tätä ei käy edelleenkään kieltäminen. Ruoan rooli on erityisen merkittävä, mikäli katsomme asiaa kolmen keskeisen globaalin ympäristöongelman; luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen, vesivarojen käytön ja ilmastonmuutoksen kautta.
Ihminen käyttää ruoan tuotantoon enemmän maapinta-alaa kuin mihinkään muuhun toimintaan. Noin 38 prosenttia maapallon jäättömästä maapintaalasta on maatalouskäytössä. Kun uutta peltoa tai laidunta raivataan, tietää se usein huonoja uutisia alueen metsille ja metsälajeille. Intensiivinen maatalous ei myöskään helli maatalousympäristöjen lajeja. Elinympäristöjen muutos ja heikkeneminen ovat suurimpia luonnon monimuotoisuuden uhkia.
Ihmiskunnan makean veden kulutuksesta maatalouden osuus on noin 70 prosenttia. Merkittävä osa maailman ruoantuotannosta on riippuvaista kasteluvedestä. Noin 40 prosenttia maailman ihmisistä asuu alueilla, joilla koetaan veden niukkuutta ainakin osan aikaa vuodesta. Lähes puolet suomalaisten vesijalanjäljestä on riippuvaista ulkomaisista vesivaroista, valtaosin maataloustuotteiden tuonnin kautta.
Ruoan merkitys yksityishenkilön kulutuksesta aiheutuviin ilmastovaikutuksiin vaihtelee riippuen rajauksista ja laskentatavoista. Usein ruoan sanotaan kattavan vähintään 20 prosenttia yksityishenkilön ilmastovaikutuksista. Ruoka on vähintään yhtä tärkeä tekijä kuin liikenne. Merkittävintä on, että ruoan osuus ilmastovaikutuksista on kasvussa. Suurin kasvihuonekaasupäästöjen lähde eli energiantuotanto on jo siirtymässä kohti vähähiilisiä ratkaisuja. Maataloudessa on hankalaa saavuttaa vastaavan luokan teknologista kehitystä.
Reilun kolmenkymmenen vuoden kuluttua meitä on maapallolla noin yhdeksän miljardia. Ruokakysymys muodostuu koko ajan akuutimmaksi. Lisäksi länsimaissa kärsitään laajasti ruokaan liittyvistä elintasosairauksista. Mitä siis pitäisi tehdä?
Ravitsemussuositukset listaavat myös ympäristön kannalta oivallisia ruokavaliomuutoksia: lisää kasviksia, palkokasveja, kalaa ja mereneläviä (WWF:n kalaoppaan vihreältä listalta, eikö vaan!) sekä pähkinöitä ja siemeniä. Punaisen lihan ja lihavalmisteiden käyttöä olisi sen sijaan parasta vähentää. Niitä tulisi käyttää vain 500 grammaa viikossa, alle puolet nykyisestä keskimääräisestä kulutuksesta. Siinä on peruseväät ympäristön ja terveyden kannalta kestävämpää ruokavalioon.
Näistä huolista huolimatta ruoka on suuri nautinnon ja ilon lähde. Hyvää ruokahalua!
Jussi Nikula on WWF Suomen
Ekologinen jalanjälki -ohjelman päällikkö.