© Katri Virtalaakso / WWF
Päivitetty

Tulossa ympäristövaalit

Eduskuntavaalit ovat ympäristön kannalta ratkaisevan tärkeät. Luonnolla ei ole äänioikeutta, mutta äänestäjä voi käyttää ääntään luonnon hyväksi.

”Vaikka siltä ei pinnalta näytä, eduskuntavaalit ovat ympäristövaalit”, sanoo WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder.  ”Neljän vuoden aikana tehdään isoja päätöksiä, jotka koskevat muun muassa Suomen energiatulevaisuutta, luonnonsuojelua ja ympäristöhallinnon toimivuutta.”

Liisa Rohwederin mukaan tulevan eduskunnan tekemät linjaukset ratkaisevat, saavutetaanko monet vuodelle 2020 asetetut ympäristötavoitteet. Jos saavutetaan, viiden vuoden päästä moni asia on paremmin kuin nyt: luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen Suomessa on pysäytetty, energiankulutusta ja kasvihuonekaasujen päästöjä vähennetty viidenneksellä, Itämeren ekologinen tila on hyvä ja Suomenlahteen laskevaa typpi- ja fosforikuormitusta vähennetty olennaisesti.

Vuosi 2020 voi kuitenkin jälleen jäädä vain yhdeksi välietapiksi, jos tavoiteajankohtia siirretään aina eteenpäin rohkeiden poliittisten päätösten puuttuessa.

”Näin on käynyt jo vaikkapa luonnon monimuotoisuutta koskevalle tavoitteelle, eikä Suomi ole saavuttanut mainittavaa edistystä myöskään Itämereen valuvien rehevöittävien päästöjen vähentämisessä tai uusiutuvan energian osuuden lisäämisessä”, Liisa Rohweder huokaa.

Suojelun heikentäjät liikkeellä

WWF Suomen suojelujohtaja Jari Luukkonen näkee Suomessa vahvoja merkkejä halusta heikentää luonnon- ja ympäristönsuojelua.

”Tuleva eduskunta ratkaisee, romutetaanko monet vuosikymmenten kuluessa aikaansaadut luonnonsuojelusaavutukset. Tällainen on esimerkiksi viimeisiä vapaita virtavesiämme turvaava koskiensuojelulaki, jonka avaamista jotkut vaativat energiantuotannon nimissä. Myös kansallispuistojen asemaa luonnonvaraisten eläinten suojapaikkana halutaan heikentää metsästyksen hyväksi. Lisäksi moneen kertaan kuopatut tekoallashankkeet Lapissa on taas kaivettu esiin ja itsenäinen ympäristöhallinto halutaan ajaa alas.”

Varsin selkeä takaisku luonnonsuojelulle oli Luukkosen mukaan soidensuojeluohjelman valmistelun keskeyttäminen ympäristöministeriössä syksyllä 2014.

Suojelun heikentäjät puhuvat mielellään vapaaehtoisuudesta ja normien karsintatalkoista. Ne ovat sanoja, joilla on useimmille ihmisille myönteinen merkitys.

”Vapaaehtoisuus sopii kyllä luonnonsuojeluun, mutta ei kaikissa tapauksissa.  Esimerkiksi suota ei voi suojella yksittäisinä tilkkuina, sillä se on ekologinen kokonaisuus, jossa kaikki osat vaikuttavat toisiinsa”, Luukkonen sanoo.

”Normien säätämiselle taas on ollut ja on edelleen painavat syynsä. Normeilla turvataan esimerkiksi yhteisten ekosysteemipalvelujemme, kuten puhtaan veden ja ilman sekä vaikkapa marjojen ja sienten, hyvä ja turvallinen laatu.”

Tärkeät säädökset puntarissa

Luonnon monimuotoisuuden turvaamisen kannalta keskeisin lakimme – 1997 voimaan astunut luonnonsuojelulaki – on uudistettavana. Ympäristöministeriö tilasi Suomen ympäristökeskukselta selvityksen, jonka mukaan laissa on parannettavaa.

”Yksi keskeinen johtopäätös oli, ettei lainsäädäntö yksin eikä yhdessä muiden ohjauskeinojen kanssa ole onnistunut pysäyttämään luontomme monimuotoisuuden köyhtymistä”, ympäristöhallinnon verkkosivuilla todetaan.

Muitakin tärkeitä arviointeja ja päätöksiä on tulossa. EU:n luonto- ja lintudirektiivit ovat Suomessakin tuoneet mukanaan kestävän suojan useille arvokkaille luontotyypeille ja uhanalaisille lajeille Natura-alueiden ja lintujen suojeluverkoston muodostamisen kautta.  Nyt EU:ssa aiotaan arvioida näiden direktiivien toimivuutta.

”EU:ssa on vallalla suuntaus kohti sääntelyn purkua ja nykyistä useamman asian päättämistä valtioiden tasolla. Tämä voi monessa tapauksessa olla hyvä asia, mutta ympäristön- ja luonnonsuojelussa se voi johtaa siihen, että luonnonvarojen taloudellinen hyödyntäminen jyrää ekologiset arvot”, sanoo Jari Luukkonen.

Suomessa EU:n luontodirektiivit ovat antaneet vahvan selkänojan esimerkiksi sellaisten uhanalaisten eläinten kuin saimaannorpan ja suden suojelulle.

”Yhdessä ympäristöhallinnon alasajohankkeiden kanssa normien purkutalkoot ja suojelukeinojen rajoittamispyrkimykset voivat pahimmillaan vaarantaa luonnon hyvinvoinnin. Sen seurauksena myös me ihmiset kärsimme”, Luukkonen sanoo. 

Teksti: Anne Brax

_______

Itämeri puhtaaksi pilkkahintaan

Kuvittele puhdas ja terve Itämeri: Selvästi vähemmän sinileväkukintoja, ympäristömyrkkyjä ja muoviroskaa. Pienempi öljyonnettomuuksien riski. Uhanalaiset lajit ja merenpohjan arvokkaat luontotyypit suojeltu tehokkaammin.

Kallista? Ei.

”Helsinkiin suunniteltavan Kruunuvuoren sillan on arvioitu maksavan yli 200 miljoonaa ja länsimetron jopa 800 miljoonaa euroa. Tällaisiin summiin suhteutettuna hyvinvoiva Itämeri voidaan saavuttaa naurettavan pienillä lisäkustannuksilla”, WWF Suomen meriohjelman päällikkö Sampsa Vilhunen toteaa.

Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelmassa ehdotetaan yhteensä 35 lisätoimenpidettä. Ilman niiden toteuttamista terve Itämeri jää haaveeksi. Hintaa kaikille toimenpiteille kertyisi 143 miljoonaa euroa. Kahden hallituskauden aikana toteutettuna lisäkustannukset olisivat alle 20 miljoonaa euroa vuodessa.

”Jos toteutamme ehdotukset, voimme vihdoin saada Itämeren tilan muutettua pysyvästi paremmaksi. Tähän Suomi on myös sitoutunut, sillä tavoitteena on, että meren ekologinen tila voitaisiin luokitella hyväksi vuoteen 2020 mennessä”, Vilhunen sanoo.

Puhdas Itämeri voisi tuottaa myös taloudellista hyvinvointia.

”Terveen meren on arvioitu voivan tuottaa jopa 550 000 uutta työpaikkaa ja 32 miljardin tuotot Itämeren alueelle vuoteen 2030 mennessä”, Vilhunen sanoo.

Teksti: Joonas Fritze

_______

Metsähallituksen tulostavoitetta leikattava

Metsähallitus vastaa Suomen kansallisomaisuudesta, sillä se hallinnoi noin kolmannesta maamme pinta-alasta. Metsähallituksen tehtävänä on taata, että nämä alueet tarjoavat suomalaiselle yhteiskunnalle suurimman mahdollisen hyödyn.

”Tällä hetkellä tehtävä ei täyty, koska Metsähallituksen kohtuuttoman suuri tulostavoite johtaa niin ekologisesta, sosiaalisesta kuin taloudellisestakin näkökulmasta katsottuna huonoon lopputulokseen”, WWF Suomen metsäasiantuntija Annukka Valkeapää sanoo.

Liian suuri tulostavoite voi johtaa suojelun arvoisten metsien hakkuisiin.

”Tämä on räikeää valtion varojen tuhlausta, sillä valtion metsissä hakataan METSO-suojeluohjelman kriteerit täyttäviä kohteita, mutta samalla poltetaan rahaa ostamalla yksityisiltä maanomistajilta vastaavanlaisia metsiä suojeltaviksi”, Valkeapää päivittelee.

Valkeapään mukaan metsä tulisi nähdä puilta.

”Metsien vaikutus talouteen on huomattavasti monisyisempää kuin päätöksentekijät tuntuvat ajattelevan. Metsien virkistyskäytöllä on huomattavia terveydellisiä ja kansantaloudellisia vaikutuksia. Puhdas ja monimuotoinen luonto lisää myös Suomen vetovoimaa turistien silmissä.”

”Metsähallituksen tulostavoitetta tulee laskea reilusti seuraavalla hallituskaudella, jotta valtion metsiä voidaan hyödyntää muihinkin kuin puuntuotannollisiin tarpeisiin. Näin saataisiin valtion maaomaisuus palvelemaan tehokkaammin koko yhteiskuntaa”, Valkeapää sanoo.

Teksti: Joonas Fritze

______

Hyvästit kivihiilelle

Käyttöveteni lämmittävä paikallinen kaukolämpöyhtiö tuottaa kolmanneksen energiastaan kivihiilellä. Lempeä aamuherätykseni lämpimässä suihkussa on siis kylpy hiilikasassa.

Kivihiili on fossiilisista polttoaineista pahimpia kasvihuonekaasujen päästölähteitä. Suomalaisista selvä enemmistö tyrmää sen käytön; hiilen tilalle haluttaisiin lisää tuulivoimaa ja aurinkoenergiaa.* Kaupungit eivät kuitenkaan hanakasti tartu korvaaviin energiantuotantomuotoihin, koska kivihiili on alhaisen päästöoikeutensa hinnan vuoksi houkuttelevampi. Tulevan hallituksen on asetettava päästöoikeuksien alhaista hintaa korjaava kivihiilen haittavero tai vastaava, ja siten varmistettava ettei kivihiili-investointeja enää tehdä.

Mitä sitten kivihiilen tilalle? Realistisia ja kestävimpiä ratkaisuja ovat tuuli- ja aurinkoenergia, lämpöpumput sekä rakennusten parempi energiatehokkuus. Rajallisia puuvaroja kannattaa ennemmin jalostaa tuotteiksi kuin polttaa savuna ilmaan, mutta puun poltolla lienee talvikuukausina jatkossakin sivurooli lämmön- ja sähköntuotannossa. Yhä energiatehokkaammat rakennukset tarvitsevat tosin jatkuvasti vähemmän lämmitystä.

Suomi on energia- ja ilmastostrategiassaan ilmaissut luopuvansa pääosin kivihiilen käytöstä vuoteen 2025 mennessä. Nyt on aika muuttaa puheet teoiksi: tulevan hallituksen on varmistettava, että kivihiilen käyttö lopetetaan Suomessa seuraavan kymmenen vuoden aikana.

*Energiateollisuuden kuluttajatutkimus 2012.

Teksti: Kaisa Ryynänen

_______

Porkkalaan kansallispuisto

Riittävän laaja ja edustava suojelualueiden verkosto on luonnonsuojelun kivijalka. Tätä kivijalkaa Suomi on sitoutunut vahvistamaan: Vuoteen 2020 mennessä 17 prosenttia Suomen maa- ja sisävesien pinta-alasta on tarkoitus saada suojelun piiriin. Rannikko- ja merialueiden pinta-alasta on tavoitteena suojella 10 prosenttia.

”Luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi tarvitaan lisää suojelualueita, ja myös olemassa olevien suojelualueiden kehittäminen on tärkeää”, WWF Suomen ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen toteaa.

Hyvä perusta suojelualueiden verkostolle voidaan luoda satsaamalla kansallispuistoihin, joissa virkistyskäytön, retkeilyn ja matkailun mahdollisuudet yhdistyvät luonnon monimuotoisuuden suojeluun.

”Tällä hetkellä ajankohtaisinta on parantaa eteläisen saaristomme suojelun tilaa kehittämällä alueen jo olemassa olevia kansallispuistoja ja perustamalla Porkkalan kansallispuisto”, Tolvanen toteaa.

Ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen esitti tammikuussa 2015, että Porkkalan kansallispuisto tulisi perustaa Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kunniaksi vuonna 2017.

”Tästä aikataulusta olisi syytä pitää kiinni. Porkkalaan on mahdollista perustaa valtion maille luonnoltaan ja maisema-arvoiltaan hyvin monipuolinen kansallispuisto”, Tolvanen sanoo.

Teksti: Joonas Fritze

_______

Vastuuta maapallosta

”Aiemmin sadot olivat parempia. Nykyään sää on muuttunut ja kesät ovat kuumempia kuin ennen. Viime vuonna kunnollisia sateita ei tullut ja perheemme menetti lähes koko sadon”, kertoo bhutanilainen maanviljelijä Kencho Wengmo.

Wengmo sekä muut bhutanilaiset maanviljelijät joutuvat ilmaston muuttuessa etsimään vaihtoehtoisia toimeentulon tapoja. Bhutanin sadoille eläinlajeille elintapojen muuttaminen on sen sijaan melko mahdotonta. Esimerkiksi erittäin uhanalaisen lumileopardin elintila kaventuu, kun puuraja nousee Himalajalla ilmaston lämpenemisen myötä. Lumileopardi karttaa metsiä ja elää matalan ja karun vuoristokasvillisuuden vyöhykkeellä eikä voi nousta vuoristossa enää ylemmäs.

Bhutanilaisten maanviljelijöiden ja Himalajan lumileopardien muuttunut elämäntilanne on osaksi seurausta teollisuusmaiden liiallisesta kulutuksesta ja sen aiheuttamista päästöistä. Sen takia Suomen pitää asteittain lopettaa uusiutumattoman energian tukeminen ja ajaa tukien lopettamista myös EU:ssa, kansainvälisissä kehitysrahoituslaitoksissa ja ilmastoneuvotteluissa.

Samalla seuraavan hallituksen on sitouduttava kehitysyhteistyömäärärahojen 0,7-prosentin BKTL-osuuteen kansainvälisten lupaustensa mukaisesti.

Teksti: Mari Paavoseppä

_______

Uuden hallituksen pitää WWF:n mielestä saavuttaa nämä asiat:

1. Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen pysähtyy

2. Luonnonvarojen kulutus kääntyy laskuun

3. Ilmastokriisin pysäyttäminen konkretisoituu

4. Hallinto on oikeudenmukainen ja toimiva

5. Suomi kantaa globaalia vastuuta

Lue WWF:n yksitysikohtainen vaaliohjelma:

wwf.fi/vaalit