© Miina Poikolainen / WWF
Päivitetty

Uusi eduskunta asettuu paljon vartijaksi

Painavaa asiaa

Uudistettavan metsälain tulisi sallia talousmetsien hoito ilman avohakkuita.

Keväällä valittava uusi eduskunta ja hallitus tulevat ole­maan paljon vartijoita. Luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämisellä, ilmastonmuutoksen hil­linnällä ja ihmisten ekologisen jalanjäljen pienentämisellä on palava kiire. Me WWF:ssä vaikutamme nyt siihen, että tulevaan hallitusohjelmaan kirjattaisiin seuraavia toimenpiteitä.

Monimuotoi­sen luonnon säilymisen perustana on toimiva suojelualue­verkosto ja oikeanlainen maankäyttö. Suomen suojelualueverkoston rakentamista täytyy jatkaa panostamalla etenkin metsien ja soiden suojeluun Etelä-Suomessa.

Koska metsistämme suurin osa on talousmetsiä, on nii­den monimuotoisuuden turvaaminen erityisen tärkeää. Uudistettavan metsälain tulisi sallia talousmetsien hoito ilman avohakkuita ja suo­jella nykyistä laajempi kirjo harvinaisia elinympäristöjä. Ojittamattomia ja luonnon­tilaisia soita ei saa hävittää ja talousmetsäalueiden suot tulee ennallistaa.

Metsät ja suot ovat monien lajien koteja. Näissä eläville uhanalaisille lajeille pitää laa­tia hoitosuunnitelma. Myös uhanalaiset kalalajit, kuten meritaimen, saimaannieriä ja järvilohi, tarvitsevat oman suojeluohjelman. Saimaannorpan suojeluohjelma pitää siirtää paperilta käytäntöön.

Itämeren suojelun tehostamiseksi on laadittava kansallinen merenhoitosuunnitelma ja aluesuunnittelua tulee kehittää kansainvälisen yhteistyön puitteissa. Maatalouden ympä­ristötukijärjestelmä pitää uudistaa niin, että sen lähtökoh­daksi otetaan vesien ja luonnon monimuotoisuuden edis­täminen. Päästöjen vähentämiseksi tukea tulisi kohdentaa vaikuttavimpiin toimiin ja kuormittavimmille alueille.

Ilmastonmuutoksen hillintää ei voi enää lykätä. Suomen tavoitteena tulee olla hiilineutraali yhteiskunta, jossa päästöt on tiputettu lähelle nollaa vuosisadan puo­leen väliin mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi uuden eduskunnan on säädettävä vuosittaisiin pääs­tövähennyksiin velvoittava ilmastolaki. Sen avulla Suomi osoittaisi globaalia vastuunkantoa ja auttaisi kansainväli­sen ilmastosopimuksen syntymistä.

Suomen talous voi hyötyä ilmastonmuutoksen hillitsemi­sen edelläkävijyydestä. Eduskunta voisi luoda lainsäädän­nöllä porkkanoita, jotka innostavat yrittäjiä ja teollisuutta kehittämään älyenergiaa, energian säästötoimenpiteitä, energiatehokkuutta sekä uusiutuvia energiantuotanto­muotoja.

Ekologinen jalanjälkemme ei voi kasvaa nykyistä tahtia.  Päätöksiä tulisikin arvioida kestävän kasvun mittarilla, jos­sa on mukana talouden tunnuslukujen lisäksi mm. ekologista jalanjälkeä ja luonnon monimuotoisuutta kuvaavat tunnusluvut. Tämän vaihto­ehtoisen kehitysmittarin käyttöä tulisi pilotoida hallitusoh­jelman toteutumisen seurannassa perinteisen bruttokan­santuotteen kehittymisen rinnalla.

Taloudellinen ja sosiaalinen hyvinvointi on mahdollista vain jos luontokin voi hyvin. Ympäristönsuojelun turvaamiseksi ympäristöhallintoa tulee vahvistaa ja sille tulee taata riittävät resurssit.  Ympäristöhallinnon osuus valtion budjetista on Suomessa vain 0,6 %, kun se OECD-maissa on keskimää­rin 1,5 %. Jotta kunnianhimoiset ratkaisut olisivat mah­dollisia, Suomen täytyy päästä samoihin lukuihin.

Liisa Rohweder
pääsihteeri

Tutustu WWF:n hallitusohjelmateeseihin: www.wwf.fi/vaalit