Opi lisää siitä, miten pikamuoti kuormittaa ympäristöä
Pikamuodilla on kova hintalappu ympäristölle. Vaate- ja tekstiiliteollisuus tuottaa noin 4—10 prosenttia globaaleista ilmastopäästöistä. Vuosittain maailmassa syntyy 92 miljoonaa tonnia tekstiilijätettä. Pikamuodista koituvien päästöjen vähentämisessä tarvitaan muutosta niin tuotantoon kuin kulutustottumuksiin.
Lupaatko ostaa vain tarpeeseen?
Jokainen meistä voi tehdä arjessaan valintoja luonnon puolesta. Osta siis vain tarpeeseen. Voisitko luvata ostaa kuukauden ajan vain välttämättömiä asioita, maapallon hyväksi? Voit myös haastaa kaverit ostolakkoon jakamalla lupauksesi somessa.
Lupaatko ostaa vain tarpeeseen?
(Teksti: Vilma Vuorio / WWF)
Kuinka monesti uudet vaatteet tulevat käyttöön? Aina vain harvemmin.
Vaatteita ostetaan merkittävästi enemmän kuin aiempina vuosikymmeninä, mutta samalla niiden käyttöikä on huomattavasti lyhyempi. Vaatteiden tuotanto on globaalisti kaksinkertaistunut vuoden 2000 jälkeen. Myös vaatteiden kulutus on kasvanut viime vuosikymmenien aikana. Euroopassa vaatteiden ostaminen kasvoi 40 prosentilla vuosien 1996–2012 välillä. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa tämä on tarkoittanut noin 13–16 kiloa uusia vaatteita henkilöä kohden vuosittain. Tällä hetkellä suomalainen käyttää keskimäärin hieman yli 800 euroa vuodessa vaatteisiin ja tekstiileihin. Suomeen tuodaan vuosittain vaatteita ja tekstiilejä noin 120 000 tonnia. Tämä on siis noin 20 kiloa jokaista suomalaista kohden.
Ilmastokriisin hillitsemiseksi päästöjä on vähennettävä kaikilla aloilla. Vaate- ja tekstiiliteollisuus on merkittävä kasvihuonepäästöjen aiheuttaja. Laskentatavasta riippuen vaate- ja tekstiiliteollisuuden osuus globaaleista päästöistä on noin 4—10 prosenttia. Niistä valtaosa syntyy tuotannosta, jonka osuus on noin 70 prosenttia, ja siitä reilu puolet on peräisin raaka-aineiden tuotannosta. Viidennes vaatteiden elinkaariaikaisista päästöistä syntyvät käytön aikana ja käytöstä poistuessa.
Vaatteiden kierrättäminen on helppo keino hillitä vaateteollisuuden aiheuttamaa ilmastokuormitusta.
Luonnonvaroja ja resursseja käytetään vaate- ja tekstiiliteollisuudessa niin tuotannossa, käytössä kuin käytöstä poistaessa. Ympäristövaikutukset näkyvät muun muassa maaperän heikkenemisenä, metsäkatona, ilmansaasteina ja vesistöpäästöinä, vesipulana, liikennepäästöinä, pakkausjätteenä ja tekstiilijätteenä. Erityisesti tuotantovaiheen ympäristövaikutukset painottuvat erityisesti kehittyviin maihin.
“Kuitujen ja tekstiilituotteiden valmistaminen on todella kuormittavaa ympäristölle. Tekstiilikuituja pitäisi uusiokäyttää. Onkin hyvä, että Suomessa ollaan panostamassa tekstiilikuitujen kierrätykseen. Vaatteiden käyttöiän pidentäminen on kuitenkin vieläkin tärkeämpi ekoteko”, sanoo WWF Suomen ilmastovastaava Bernt Nordman.
Yritystoiminnan globaaleja vaikutuksia tutkiva kansalaisjärjestö Finnwatch julkaisi helmikuussa 2022 Mitä pikamuodin jälkeen? -raportin, joka käsittelee vaate- ja tekstiilialan toimia päästövähennyksien saavuttamiseksi. Raportti summaa toimien olleen riittämättömiä.
Alan pitäisi puolittaa päästönsä vuoteen 2030 mennessä, jotta se olisi linjassa puolentoista asteen tavoitteen kanssa. Alan päästöjen ennustetaan kuitenkin nykymenolla kasvavan noin 30 prosenttia.
”Kysynnällä vaikutetaan tuotannon kehittymiseen. Nyt tarvitaan vahva viesti kuluttajilta, että haluamme vaatteita, jotka on tehty kierrätysmateriaaleista ja jotka kestävät pitkään käytössä. Puolentoista asteen tavoitetta ei saavuteta itsestään, vaan se vaatii toimia meiltä kaikilta. Omien kulutustottumusten muuttamisen voi aloittaa esimerkiksi pikamuodista luopumisella”, Nordman jatkaa.