
Kaikki muutokset ovat jonkun aloittamia – näillä vinkeillä vaikutat lähipiirissäsi
Kokosimme vinkit, joiden avulla kannustat muitakin toimimaan ympäristöystävällisesti ja keskustelet aiheista, jotka jakavat mielipiteitä.
Miten houkutella ystävä vaihtamaan automatkat joukkoliikenteeseen tai kannustaa naapuria kierrättämään? Lyhyesti: Kysele, kuuntele ja näytä esimerkkiä. Poista esteitä ja juttele hyödyistä. Anna aikaa.
“Kannattaa yrittää ymmärtää toisen näkökulmia, arkea ja arvoja, ja lähteä sitä kautta yhdessä pohtimaan, voisiko muutoksen toteuttaa ja miten”, sanoo sosiaalipsykologian professori Nelli Hankonen Tampereen yliopistosta.
Jos esimerkiksi mielii saada perheen kiinnostumaan kasvisruuasta, on avoin ja kuunteleva keskustelu paras keino.
“Voisi avata keskustelun siitä, mitkä asiat ruuassa ovat kenellekin tärkeitä, ja toisaalta mitkä asiat heitä estävät syömästä kasvisruokaa. Onko vaikka huolia liittyen makuun tai täyttävyyteen?” Hankonen sanoo.
Kun kuuntelee, mikä toista estää, häntä voi yrittää auttaa.
“Jos taas ei ymmärrä toisen tilannetta tai näkökulmaa, ei pysty bongaamaan mahdollisia väärinkäsityksiä tai ehdottamaan vaihtoehtoja, jotka ovat toiselle mielekkäitä tai ylipäänsä mahdollisia.”
(juttu jatkuu kuvan jälkeen)

Jos toivoisi perheensä kiinnostuvan kasvisruuasta, asiasta kannattaa keskustella avoimesti ja kuunnellen.
Laadukas kuuntelu auttaa vastustukseen
Sillä, millainen tunne keskustelusta jää, on suuri merkitys.
Kun kokee tulleensa kuulluksi, on usein halukkaampi haastamaan ajatteluaan ja jatkamaan juttua. Jos taas tuntee painostusta, ei välttämättä enää halua palata asiaan.
“Ihminen pyrkii siihen, että saa vaikuttaa oman elämänsä asioihin. Siksi tulee helposti vastareaktio, jos joku alkaa liian voimallisesti tyrkyttämään muutosta”, Hankonen sanoo.
Tämä pätee varsinkin, jos asenne on jo valmiiksi kielteinen.
Silloinkin toisen ajatteluun voi kuitenkin yrittää vaikuttaa. Sosiaalipsykologiassa puhutaan laadukkaasta kuuntelusta.
“Laadukas kuuntelu voi tutkitusti vähentää asenteiden polarisoitumista. Toiselle näytetään, että sinulla on hyvät aikeet ja että oikeasti kuuntelet häntä. Kysytään lisäkysymyksiä ja tehdään selväksi, että sanottu on ymmärretty.”
“Samalla osoitetaan, että suhtaudutaan hyväntahtoisesti siihen, mitä toinen sanoo, ei tuomita. Ja pysytään avoimena sille, että voi itsekin olla väärässä.”
Tällainen keskustelu koetaan miellyttäväksi ja voi johtaa siihen, ettei toinen välttämättä enää ajattele aiheesta yhtä äärimmäisesti. Keskusteluyhteys ei katkea, ja seuraavalla kerralla maaperä voi olla vähän aiempaa hedelmällisempi erilaisille näkökulmille.
“Aidolla myötätunnolla ja kiinnostuksella voi päästä eteenpäin myös silloin, kun toisella on vahvat ennakkoluulot.”
Esimerkin näyttäminen on usein tehokasta
Ihmisen toimintaan vaikuttaa valtavasti se, mitä muut tekevät. Käsitys siitä, mikä on tavallista ja toivottavaa, sopivaa ja riittävää, syntyy katsomalla ympärille.
“Jäljittelemme toisiamme eri tilanteissa ilman, että edes tiedostamme sitä. Esimerkiksi se, mitä pidetään normaalina tai hyväksyttävänä lentomatkustamisen määränä, riippuu siitä, miten omassa lähipiirissä toimitaan. Ihmiset peilaavat toimintaansa toisiinsa, ja omalla toiminnalla voi uudistaa sosiaalisia normeja lähipiirissään.”
Siksi esimerkin näyttäminen voi olla hyvin tehokasta vaikuttamista. Matkustamalla junalla osoitat muille, että näinkin voi tehdä.
Kaikkiin tällainen ei kuitenkaan pure. Se, mikä toista herättelee tai inspiroi, voi toisesta tuntua ärsyttävältä tai jopa teennäiseltä.
“On hyvin tapauskohtaista ja yksilöllistä, milloin toisen esimerkki tuntuu innostavalta, milloin neutraalilta ja milloin ärsyttävältä”, Hankonen sanoo.
(juttu jatkuu kuvan jälkeen)

Kaikkia eivät motivoi samat syyt muuttaa käyttäytymistä. Jollekin ilmastosyyt voivat esimerkiksi syy vaihtaa autoilusta pyöräilyyn, kun taas toiselle syyt voivat liittyä terveyteen ja jaksamiseen.
Anna muutokselle aikaa
Kannattaa varautua siihen, ettei toisen ajattelu avarru hetkessä. Tapojen muuttaminen myös vaatii yleensä useita yrityksiä ja harhapolkuja.
Tämän ymmärtäminen voi tuntua helpottavalta: keskustelu ei ole ollut turha, vaikka toinen jatkaisi sen jälkeen vanhoilla urilla.
“Kun ihminen muuttaa käyttäytymistään, siihen sisältyy monenlaisia kokeilu- ja tutkailuvaiheita ja ‘epäonnistumisia’ ennen kuin se vakiintuu tai muuttuu tavaksi. Pikavoittoja harvemmin tapahtuu, vaan toiselle on hyvä antaa harkinta-, pohdiskelu- ja valmistautumisaikaa.”
Joillekin toimii porttiteoria.
Läheistään voi kannustaa ihan pieneen ja hänelle helppoon kokeiluun. Sen tekeminen voi tuntua palkitsevalta ja tyydyttävältä ja johtaa pikkuhiljaa isompiin tai useampiin tekoihin.
“Muutokselle voi antaa pikkusormen ja lopulta innostua tekemään enemmän. Kannattaa rohkaista tekemään pieniä kokeiluja ja painottaa, että ei tarvitse heti lukita loppuelämän ratkaisuja.”
Meitä liikuttavat eri asiat
Pelkkä järkeen tai tietoon vetoaminen saa Hankosen mukaan harvoin muutosta aikaan, sillä samat perustelut eivät liikuta kaikkia.
“Ympäristövinkkeli ei välttämättä aina ole se, jonka kautta asian voi toiselle myydä, vaan se voi tulla ikään kuin sivutuotteena.”
Siksi kannattaa ennemmin yrittää löytää se jokin, joka tekee asiasta toiselle mielekkään ja merkityksellisen. Se vaatii enemmän vaivannäköä kuin faktojen latelu, mutta on sen arvoista.
Ehkä ilmastosyyt eivät motivoi toista miettimään ruokatottumuksiaan, mutta keskustelussa käy ilmi, että Itämeren tila tai eläinten oikeudet liikuttavat häntä.
“Tai ehkä terveys, jaksaminen ja hyvä unenlaatu ovat toiselle tärkeitä asioita, ja pääsette miettimään, voisiko tietyntyyppisellä kasvisruualla tai vaikka työmatkapyöräilyllä palvella niitä”, Hankonen sanoo.
Toisaalta toinen voi pitää jotain ympäristöön liittyvää asiaa hyvin tärkeänä, mutta se ei välttämättä käänny toiminnaksi. Muutokseen ei ehkä ole rahkeita kuormittavan elämäntilanteen vuoksi, tai siihen ei välttämättä ole varaa. Painolastina voi myös olla huonoja aiempia kokemuksia, kuten epäonnistuneita yrityksiä.
“Ihmisillä on monia syitä olla muuttamatta tapojaan. Ehkä kasvisruoka on liian kallista, taloyhtiössä ei ole kierrätyspistettä, töihin ei pääse bussilla tai juuri nyt ei ole varaa vaihtaa sähköautoon”, Hankonen sanoo.
“Kaikkein vahvimmin ihmisen käyttäytymiseen vaikuttaa se, missä määrin asia on hänelle mahdollinen, saatavilla tai lähestyttävä. Myös miellyttävyys vaikuttaa. Siksi ympäristöystävällisten valintojen tulee olla saavutettavia, helppoja ja halpoja.”
Joskus muutoksen esteenä on toivottomuuden tunne tai kokemus siitä, ettei yksittäisen ihmisen toiminnalla ole merkitystä.
Tällöin kannattaa keskittyä toivon luomiseen.
“Kun pieni mutta riittävä massa on jonkin asian kannalla, kyseinen innovaatio tai muutos etenee yhteisössä tehokkaasti”, Hankonen sanoo.
“Paikalliset pienet vähemmistöt voivat nopeastikin muuttua enemmistöksi, kun riittävän moni innostuu.”
Näillä vinkeillä vaikutat lähipiirissäsi
- Kysy, millaisia huolia tai esteitä toisella on muutokseen liittyen.
- Näin pystyt paremmin pohtimaan, miten esteitä voisi kiertää tai poistaa.
- Kuuntele vastaus oikeasti. Osoita jatkokysymyksien avulla, että olet kuunnellut.
- Näin pystyt paremmin keksimään näkökulmia, joista toinen voisi syttyä.
- Hyväksy toisen näkökulma, vaikka olisit itse eri mieltä. Älä tuomitse.
- Näin keskusteluyhteys säilyy ja muutoksen mahdollisuus pysyy.
- Näytä esimerkkiä.
- Näin teet tietystä toiminnasta tavallisempaa ja näytät, mikä on mahdollista.
- Anna aikaa.
Teksti: Paula Kallio

Ilmoita Earth Hour -tapahtuma
Sammutatteko valot, vietättekö kasvisruokatuokion, järjestättekö etäpalaverin luonnon helmassa vai rentoudutteko WWF:n Luontoliven parissa?
