Greenhouse Gas -protokolla auttaa organisaatioita merkittävimpien päästölähteiden tunnistamisessa – WWF Green Officen työkaluilla lasket ja seuraat päästöjä 

Mikko Kuiri

Asiakkuuspäällikkö, Green Office

Vaikuttavien päästövähennysten saavuttaminen vaatii yrityksiltä huolellista pohjatyötä. Tärkeää on tunnistaa, mitkä ovat yrityksen merkittävimmät päästölähteet sekä se, mihin päästöihin organisaatio voi vaikuttaa suoraan itse ja mihin välillisesti. Kasvihuonekaasupäästöjä voi jäsentää muun muassa Greenhouse Gas -protokollan mukaisilla päästöluokilla Scope 1, 2 ja 3. Päästöjen kartoituksessa ja seurannassa WWF Green Officen työkalut ovat organisaatioiden tukena.

Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on tehokkain tapa, jolla yritykset ja organisaatiot voivat vaikuttaa ilmastokriisin hillitsemiseen. Päästövähennystavoitteiden takana on kuitenkin oltava kattava käsitys yrityksen nykyisistä päästöistä. Vaikuttava ympäristötyö lähteekin lähes poikkeuksetta oman yrityksen merkittävimpien päästölähteiden tunnistamisesta.

Yksi luotettavimmista kasvihuonekaasupäästöjen laskemista tukevista viitekehyksistä on maailmanlaajuinen Greenhouse Gas Protocol -standardi, jossa yritysten päästölähteet on eritelty kolmeen eri luokkaan: Scope 1:een, 2:een ja 3:een. Scopet erittelevät organisaatioiden päästölähteitä toiminnan eri tasoilla ja voivat siten auttaa myös WWF Green Office -verkostoon kuuluvia organisaatioita omien päästöjensä jäsentämisessä.

Scope 1 kattaa organisaation omasta energiantuotannosta sekä omista ja hallinnoimista kiinteistöistä sekä ajoneuvoista syntyvät suorat päästöt. Scope 2 puolestaan käsittää ostoenergian, kuten sähkön, lämmön ja jäähdytyksen, eli epäsuorat päästöt. Muut yrityksen tai organisaation toiminnasta syntyvät epäsuorat päästöt sisältyvät Scope 3:een.

Huomioithan kuitenkin, että osa päästöjen sijoittamisesta esimerkiksi Scope 1:n ja Scope 3:n välillä riippuu lopulta siitä, millaisen päästöjen rajausperiaatteen organisaatio raportointiinsa valitsee, eli mitkä Scope-luokkien päästöt lasketaan.

Näin seuraat Scope-luokkien päästöjä WWF Green Office -ympäristöjärjestelmässä

Green Office -ympäristöjärjestelmän työkalut ja materiaalit auttavat organisaatioita Scope-luokkien hyödyntämisessä.

Scope 1:een ja 2:een sisältyvät kasvihuonekaasupäästöt voit laskea suoraan Green Officen Ilmastolaskurilla. Myös osan Scope 3:een kuuluvista päästöistä, kuten jätteistä ja matkustuksesta aiheutuvat päästöt, voit mitata Ilmastolaskurilla. Lisäksi WWF:n materiaalit, kuten Green Office -kiinteistömittari ja Sijoittajan opas ilmastoriskien hallintaan -julkaisu, auttavat hahmottamaan päästölähteitä.

Greenhouse Gas -protokolla ja Green Office

Vihreällä on korostettuna Greenhouse Gas -protokollan Scope-luokkien mukaiset päästölähteet, jotka voi laskea WWF Green Officen työkaluilla tai joihin liittyy WWF:n viestinnällisiä materiaaleja.

Scope 1: Organisaation omat päästölähteet

GHG-protokollan ensimmäinen päästöluokka Scope 1 kattaa yrityksen tai organisaation suorat päästöt, jotka aiheutuvat omistetuista kiinteistöistä, omasta energiantuotannosta ja omistetuista sekä hallinnoimista ajoneuvoista.

Green Office -toimistot voivat laskea kiinteistössä tuotetun lämmön kulutuksen päästöt WWF Green Officen Ilmastolaskurilla. Omista ja leasing-autoista aiheutuvat päästöt voidaan laskea Ilmastolaskurilla ajettujen kokonaiskilometrien perusteella. Apuna kartoituksessa ja keskustelussa kiinteistöammattilaisten kanssa voidaan käyttää myös Green Office -kiinteistömittaria.

Scope 2: Ostoenergian epäsuorat hiilidioksidipäästöt

Scope 2 kuvaa ostoenergian tuotannosta aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä. Green Office -toimistot voivat laskea nämä epäsuorat päästöt Ilmastolaskurilla.

Scope 2:een kuuluvien päästöjen seuranta koskettaa useimpia Green Office -organisaatioita, sillä toimitiloja vuokrattaessa hankitaan lähes poikkeuksetta myös energia, eli sähkö, lämpö, (höyry) ja jäähdytys, ostettuna.

Green Office -verkoston organisaatiot voivat laskea Ilmastolaskurilla ostetusta käyttäjäsähköstä, kiinteistöenergiasta (kiinteistösähkö, kaukolämmitys ja -jäähdytys) sekä mahdollisen muun oman ostetun lämmön kulutuksesta aiheutuvat päästöt hiilidioksidiekvivalentteina (CO2-ekv.). Lisäksi Green Office -kiinteistömittari tukee keskusteluissa kiinteistöammattilaisten kanssa.

Ostetusta uusiutuvilla energianlähteillä tuotetusta sähköstä ja lämmöstä ei tule laskennallisia päästöjä.

Scope 3: Muut epäsuorat päästöt

Scope 3 sisältää muut epäsuorat päästöt organisaation arvoketjussa. Päästölähteet jaotellaan luokan sisällä kahteen eri kategoriaan: päästölähteisiin ennen omaa organisaatiota (upstream) ja päästölähteisiin oman organisaation jälkeen (downstream).

Upstream: päästölähteet tuotteiden ja palveluiden valmistuksessa ja prosesseissa

1. Jätteet, 2. Liikematkustus, 3. Työmatkaliikenne, 4. Itselle vuokrattu omaisuus, 5. Ostetut tuotteet ja palvelut, 6. Käyttöomaisuus, 7. Polttoaineiden tuotanto, 8. Kuljetukset ja jakelu.

Downstream: päästölähteet yrityksen valmistamista tuotteista ja palveluista ja niiden prosesseista

1. Kuljetukset ja jakelu, 2. Myytyjen tuotteiden prosessointi, 3. Myytyjen tuotteiden ja palvelujen käyttö, 4. Myytyjen tuotteiden käytöstä poisto, 5. Ulos vuokrattu omaisuus, 6. Franchising, 7. Sijoitukset.

Scope 3 on useimmiten merkittävin kokonaisuus, sillä se kattaa monia päästölähteitä. Esimerkiksi ostettujen tuotteiden, omien jätteiden, liikematkustuksen ja työmatkailun päästöjä voi laskea Green Officen Ilmastolaskurilla. Päästölaskentaa varten tarvitaan kulutuslukuja, jotka saadaan kerättyä esimerkiksi organisaation talousosastolta, jätehuoltoyhtiöltä tai kiinteistöhuollolta, matkatoimistolta ja ICT-palveluyritykseltä.

Case-esimerkkejä Scope-luokkien hyödyntämisestä päästölaskennassa

Yritysten ja organisaatioiden merkittävimmät päästölähteet vaihtelevat organisaatioiden välillä toimialasta ja toiminnan luonteesta riippuen.

Esittelemme seuraavaksi kolme esimerkkiä siitä, miten erikokoiset ja eri toimialojen Green Office -organisaatiot voivat hyödyntää GHG-protokollaa päästöjensä seuraamisessa. Esimerkit auttavat sinua tunnistamaan, mitkä päästöluokat ovat omalle organisaatiotyypillesi keskeisimpiä ja kuinka voit kartoittaa sekä laskea niitä Green Officen työkalujen ja materiaalien avulla. 

Huomioithan, että nämä esimerkit ovat karkeita ja organisaation valitsema päästöraportoinnin rajausperuste ratkaisee, mitkä päästöt raportoidaan missäkin Scope-luokassa.

Esimerkkiorganisaatio 1: pieni, vuokratiloissa toimiva taloushallintoyritys

Scope 1:

Yrityksellä ei ole käytössään omaa rakennusta, se ei tuota itse energiaa, eikä sillä ole omia tai hallinnoimia ajoneuvoja. Yrityksellä ei siis ole Scope 1:seen raportoitavia päästöjä.

Scope 2:

Yritys toimii vuokratiloissa, ja se laskee ostetun energian kulutuksesta aiheutuvat päästöt Scope 2:ssa Ilmastolaskurin avulla. Sähkön kulutuksesta aiheutuvat päästöt lasketaan ensisijaisesti oman sähkömittarin perusteella, mutta muutoin toimistokäytössä olevan jyvitetyn pinta-alan perusteella. Kun organisaatio toimii vuokratiloissa, lämmönkulutuksesta ja jäähdytyksestä aiheutuvia päästöjä ei yleensä voida mitata kuin käytössä olevien neliöiden perusteella arvioina.  Green Office -kiinteistömittari tukee myös keskusteluissa kiinteistöammattilaisten kanssa.

Scope 3:

Yritys voi laskea esimerkiksi seuraavia arvoketjunsa epäsuoria päästöjä Ilmastolaskurilla:  

  • Hankinnat: toimisto- ja painopaperi sekä ICT-laitteet, kuten matkapuhelimet, kannettavat tietokoneet, näytöt ja tablettitietokoneet  
  • Jätteet: Toimitilojen vuokraamisen takia organisaatio 1 ei välttämättä saa päästölaskentaa varten tietoonsa todellisia jätemääriään, jos kiinteistössä on muitakin toimijoita. Organisaatio voi siis pyytää isännöitsijältä tiedot kiinteistön jätemääristä (esimerkiksi jyvitettynä kerrosneliöitä kohtaan) ja se voi arvioida päästöjä oman arvioidun osuutensa perusteella. Jos organisaatiolla on kuitenkin oma suora jätehuoltosopimus, se voi saada jätedataa todellisista kerätyistä jätemääristä.  
  • Liikematkustus eli työasiamatkat: Organisaation kokonaislukuja matkustetuista kilometrimääristä lento-, tie- ja vesiliikenteestä sekä joukkoliikenteestä (kauko- ja lähiliikenne) voi pyytää taloudenhallinnasta ja matkatoimistolta päästöjen laskentaa varten. 
  • Työmatkaliikenne: Kodin ja työn välisen matkustuksen päästöjä voi kartoittaa tie- ja joukkoliikenteen osalta. Päästöjen seurannan voi myös ulkoistaa alan asiantuntijalle.

Esimerkkiorganisaatio 2: keskisuuri ICT-alan konsulttiyritys, jolla on oma kiinteistö

Scope 1:

Yrityksellä on kaksi omaa ajoneuvoa, yksi bensiini- ja yksi lataushybridiajoneuvo. Talousosasto seuraa ajettuja kilometrejä ja polttoaineen kulutusta ajopäiväkirjoista sekä hankinnoista. Kerran vuodessa osasto kokoaa raportin, jonka perusteella ajetuista kokonaiskilometreistä tai polttoaineen kulutuksesta voidaan Ilmastolaskurin avulla laskea päästöt.

Scope 2:

Toimisto on yrityksen omistamassa kiinteistössä, ja se ostaa kaiken käyttämänsä energian, joten se laskee toimitilojensa energiankulutuksesta aiheutuvat päästöt Scope 2:ssä. Yritys voi käyttää Ilmastolaskuria päästölaskennassa seuraavasti: kiinteistömanageri toimittaa vuosittain yritykselle kulutusraportin, jonka kokonaisenergiankulutuksesta voidaan Ilmastolaskurilla mitata päästöt käyttäjäsähköstä, kiinteistöenergiasta ja lämmönkulutuksesta sekä jäähdytyksestä hiilidioksidiekvivalentteina (CO2ekv.).  Green Office -kiinteistömittari tukee myös keskusteluissa kiinteistöammattilaisten kanssa.

Scope 3:

Yritys voi laskea esimerkiksi seuraavia arvoketjunsa epäsuoria päästöjä Ilmastolaskurilla:

  • Hankinnat: toimisto- ja painopaperi sekä ICT-laitteet, kuten matkapuhelimet, kannettavat tietokoneet, näytöt ja tablettitietokoneet
  • Jätteet: Koska yritys omistaa kiinteistön ja on sen ainut käyttäjä, todelliset jätemäärät voidaan kartoittaa pyytämällä jätehuoltoyhtiöltä tai kiinteistömanagerilta säännölliset raportit jätemääristä.  
  • Liikematkustus eli työasiamatkat: Organisaation kokonaislukuja matkustetuista kilometrimääristä lento-, tie- ja vesiliikenteestä sekä joukkoliikenteestä (kauko- ja lähiliikenne) voi pyytää taloudenhallinnasta ja matkatoimistolta päästöjen laskentaa varten. 
  • Työmatkaliikenne: Kodin ja työn välisen matkustuksen päästöjä voi kartoittaa tie- ja joukkoliikenteen osalta. Päästöjen seurannan voi myös ulkoistaa alan asiantuntijalle.

Esimerkkiorganisaatio 3: suuri, vuokratiloissa toimiva julkishallinnon organisaatio

Scope 1:

Organisaatiolla on käytössään leasing-sopimuksella 10 diesel-autoa, joiden päästöt lasketaan Scope 1:ssä. Talousosasto seuraa ajettuja kilometrejä ajopäiväkirjoista. Osasto kokoaa vuosittain raportin, jonka perusteella ajetuista kokonaiskilometreistä voidaan Ilmastolaskurin avulla laskea CO2ekv.-päästöt.

Scope 2:

Yritys toimii vuokratiloissa, ja se laskee ostetun energian kulutuksesta aiheutuvat päästöt Scope 2:ssa Ilmastolaskurin avulla. Sähkön kulutuksesta aiheutuvat päästöt lasketaan ensisijaisesti oman sähkömittarin perusteella, mutta muutoin toimistokäytössä olevan jyvitetyn pinta-alan perusteella. Jos organisaatio ei saa energiankulutustietojaan lämmönkulutuksesta ja jäähdytyksestä mittaroituna, niiden kokonaiskulutusta ja siten aiheutuvia päästöjä voidaan yleensä arvioida käytössä olevien neliöiden perusteella. Kokonaisenergiankulutuksesta voidaan Ilmastolaskurilla mitata päästöt käyttäjäsähköstä, kiinteistöenergiasta ja lämmönkulutuksesta sekä jäähdytyksestä hiilidioksidiekvivalentteina (CO2ekv.).  Green Office -kiinteistömittari tukee myös keskusteluissa kiinteistöammattilaisten kanssa.

Scope 3:

Yritys voi laskea esimerkiksi seuraavia arvoketjunsa epäsuoria päästöjä Ilmastolaskurilla:

  • Hankinnat: toimisto- ja painopaperi sekä ICT-laitteet, kuten matkapuhelimet, kannettavat tietokoneet, näytöt ja tablettitietokoneet
  • Jätteet: Toimitilojen vuokraamisen takia organisaatio 3 ei välttämättä saa päästölaskentaa varten tietoonsa todellisia jätemääriään, jos kiinteistössä on muitakin toimijoita. Organisaatio voi siis pyytää isännöitsijältä tiedot kiinteistön jätemääristä (esimerkiksi jyvitettynä kerrosneliöitä kohtaan) ja se voi arvioida päästöjä oman arvioidun osuutensa perusteella. Jos organisaatiolla on oma suora jätehuoltosopimus, niin sen voi saada jätedataa todellisten siltä kerättyjen jätejakeiden mukaisesti (esim. Paperinkeräyksen jakeet ja muovinkeräys).
  • Liikematkustus eli työasiamatkat: Organisaation kokonaislukuja matkustetuista kilometrimääristä lento-, tie- ja vesiliikenteestä sekä joukkoliikenteestä (kauko- ja lähiliikenne) voi pyytää taloudenhallinnasta ja matkatoimistolta päästöjen laskentaa varten.
  • Työmatkaliikenne: Kodin ja työn välisen matkustuksen päästöjä voi kartoittaa tie- ja joukkoliikenteen osalta. Päästöjen seurannan voi myös ulkoistaa alan asiantuntijalle.

Teksti: Mikko Kuiri, asiakkuuspäällikkö, WWF Green Office