Kohti kestävää työpaikkaliikkumista

Kestävä työmatka: miksi ihmeessä?

Yksityisautoilu on yksi suurimmista kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajista. Liikenne- ja viestintäministeriön 2018 julkaiseman raportin mukaan liikenteen päästöjen kasvu on edelleen nousussa. Kestävämpiä liikkumisen tapoja on siis pakko kehittää ja työmatkojen rooli on tässä kokonaisuudessa suuri. Sekä kevyen että julkisen liikenteen käyttö vähentävät liikenteen päästöjä.

Kevyt liikenne tarjoaa myös helpon tavan lisätä arkiliikuntaa. Motivan Fiksusti töihin -hankkeessa on selvitetty, että liian vähäinen liikunta aiheuttaa Suomessa jopa 300-400 miljoonan euron vuosittaiset kustannukset työnantajille. Yli puolet kustannuksista muodostuu sairauspoissaoloista ja työn tuottavuuden heikkenemisestä. Sairauspoissaoloista valtaosa taas liittyy mielen sekä tuki- ja liikuntaelimistön ongelmiin, joihin kevyellä, vireyttä lisäävällä arkiliikunnalla on suora vaikutus.

WWF Green Office -organisaatioissa pyöräillään enemmän

Kodin ja työpaikan väliset matkat ovat tietysti jokaisen omaa aikaa, johon työnantaja voi vaikuttaa ainoastaan tarjoamalla mahdollisuuksia ja kannustamalla. Green Office -verkoston organisaatioissa on huomattu, että reippailuliikenteen huomioiminen työnantajan puolelta ja erilaiset kannustimet nostavat kestävän työmatkaliikkumisen määrää. 

Suomen ympäristökeskuksen tietojen mukaan noin viidennes kaikista maamme työmatkoista taitetaan pyöräillen. WWF Green Office -vuosiraportista selviää, että verkoston organisaatioissa puolestaan jopa 32 prosenttia työntekijöistä pyöräilee tai kävelee töihin kevät- ja kesäkausina. Talvikaudella julkisen liikenteen osuus Green Office -verkostolaisten työmatkailussa kasvaa lähes 32 prosenttia, autoilun kasvaessa vain 15 prosenttiyksiköllä.

Ykkösvaikuttimena saavutettavuus ja liikenneyhteydet

Työpaikan sijainti ja sen saavutettavuus on tärkein yksittäinen työmatkaliikkumisen valintoihin vaikuttava tekijä. Edelläkävijäyrityksissä mietitäänkin jo muuttotilanteessa, esimerkiksi kyselytutkimusten kautta, millaisia kestävän liikkumisen mahdollisuuksia uudet toimitilavaihtoehdot tarjoavat ja tätä tietoa käytetään yhtenä valintaperusteena.

Monipuoliset julkisen liikenteen yhteydet vähentävät tarvetta henkilöauton käyttöön. Turvalliset polkupyörän pysäköinti- ja säilytystilat ovat pyöräilijöille tärkeitä, samoin sosiaalitilat, joissa suihkun ja vaatteiden vaihdon lisäksi onnistuu myös varusteiden kuivatus ja säilytys. Lisäkannustimina työnantaja voi tarjota esimerkiksi pyörän huoltomahdollisuutta työpaikalla tai reippaillen töihin saapuville tarjottavaa aamupuuroa.

Julkisen liikenteen käyttöön voi kannustaa tarjoamalla työsuhdematkalippua. Työsuhdematkalippu on työntekijälle verovapaata jopa 3400 euroa vuodessa kodin ja työpaikan välisillä matkoilla (sis. työsuhdepolkupyörän verovapauden 1200 euroa/vuosi). Lisäksi työnantaja voi vähentää lippujen hankintakulut omassa verotuksessaan.

Tasapuolisuutta työmatkaliikenteeseen, välimatkoista huolimatta

Työmatkaliikkumisen kannustimia suunniteltaessa on tärkeää huomioida se, ettei ketään suljeta etujen ulkopuolelle. Liikuntarajoite tai työntekijän oma kokemus huonosta fyysisestä kunnosta voivat vaikeuttaa esimerkiksi pyöräilyä, joten kävelyn tai muun kevyen liikenteen tulee olla tasapuolinen, kannustettava reippailuvaihtoehto. Erilaiset kilometrikisat ja muut kannustinkampanjat tuleekin toteuttaa niin, että jokainen voi osallistua niihin.

Tasapuolinen kannustinmalli voi perustua myös ns. etukoriajatteluun. Tässä mallissa työntekijä, joka ei julkisen liikenteen puuttuessa hyödy työsuhdematkalipusta tai ei esimerkiksi liikuntarajoitteen tai välimatkan puitteissa pysty pyöräilemään tai kävelemään töihin, voi valita käyttöönsä esimerkiksi kulttuuri- tai liikuntaseteleitä siten, että etu on samanarvoinen työsuhdematkalipun kanssa. Henkilöautoa arjen sujumisen vuoksi tarvitsevia työntekijöitä voi kannustaa myös kimppakyytirinkeihin, joissa kuljettajavastuu jakautuu vuoroviikoin yhteisen kalenterin mukaan.

Onko autoetu aina paras vaihtoehto?

Suomessa autoetu on hyvin tyypillinen työnantajan tarjoama kannustin, jonka tarjoamista harvoin kyseenalaistetaan. Yksityisautoilu tuo kuitenkin päästöjen lisäksi mukanaan myös välillisiä kustannuksia, jotka on syytä huomioida työmatkailukannustimien taloudellisia vaikutuksia tarkastellessa. Esimerkiksi parkkipaikkojen aiheuttamat kustannukset pienenevät suoraan yksityisautoilun vähentyessä. 

Kun yhteydet kodin ja työpaikan välillä ovat hyvät, voi työsuhdepolkupyörä, -sähköpyörä tai työsuhdematkalippu olla työntekijälle autoetua parempi vaihtoehto. Tällaiseen ratkaisuun on päätynyt muun muassa Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen.  

Tehoa työpäivän aikana tapahtuvaan liikkumiseen

Kodin ja työpaikan välillä tehtävien matkojen lisäksi matkoja tehdään myös työpäivän aikana.

Matkoja taitetaan usein henkilöautolla tai taksilla, vaikka alle 7 kilometrin matkoilla kaupunkikeskustoissa polkupyörä on nopein kulkuneuvo. Pyörä on myös autoa helpompi pysäköitävä ja pyöräillessä toimistotyöhön usein liittyvä istuminen katkeaa kevyellä, virkistävällä liikunnalla. 

Yhä useammat yritykset ovatkin hankkineet työntekijöidensä käyttöön toimistopyöriä tai työpäivän aikana käytettäviä sähköpyöriä, joita voi käyttää työaikana tehtäviin matkoihin. Esimerkiksi Opettajien Ammattijärjestö OAJ on hankkinut tällaiseen käyttöön sähköpyörät sekä niille lataus- ja säilytysmahdollisuudet.

Seuraava askel on otettava nyt

Kestävän liikkumisen tulee olla meidän jokaisen agendalla. Jotta liikenteen päästöjä pystytään vähentämään, tarvitaan kaikkien panosta. 

Ilmastosyiden lisäksi työmatkareippailu on myös keino liikkumattomuuspommin purkamiseen. Tuoreiden selvitysten mukaan liikkumattomuuden vuotuiset, yhteiskunnalliset kustannukset ovat laskutavasta riippuen 3,2-7,5 miljardia euroa. 

Selvitykset on siis tehty ja ne puhuvat omaa kieltään. Tärkeintä on jokaisen oma motivaatio ja kestävän liikkumisen mahdollistaminen. Muutos ei tarkoita sitä, että auto täytyy ajaa pysyvästi talliin ja jättää sinne ainiaaksi – ympärivuotinen pyöräily tai kävely ei ole ainoa mahdollinen ratkaisu. Aloita pienestä, vaikkapa bussipysäkille tai juna-asemalle pyöräilystä, ja huomaat nopeasti olevasi oikealla polulla. Nyt on toiminnan aika!