Mitä eroa on ympäristöjärjestelmillä – ja kuinka valitsen sopivimman?
Mikko Kuiri
Ympäristöjärjestelmä on organisaation johtamistyökalu, jonka tavoitteena on vähentää haitallisia ympäristövaikutuksia konkreettisten tekojen avulla. Erilaisia ympäristöjärjestelmiä ja -sertifikaatteja on tarjolla lukuisia, mutta mitä eroa niillä on keskenään – ja mistä tiedän, mikä niistä sopii oman organisaationi käyttöön parhaiten? Kokosimme tähän artikkeliin parhaat vinkkimme onnistuneeseen valintaan.
Mistä lähden liikkeelle ympäristöjärjestelmän valinnassa?
Ympäristöjärjestelmän tai ympäristösertifikaatin hankkimiselle voi olla useita erilaisia perusteita ja lähtökohtia. Pohdinta omalle organisaatiolle parhaiten sopivasta ympäristöjärjestelmästä kannattaakin aloittaa juuri motivaationäkökulmasta: miksi ja mihin tarpeeseen ympäristöjärjestelmää ollaan hankkimassa?
Yleinen motivaatiotekijä on organisaation oma tarve vastuullisuustyölle ja sen viestiminen ulkoisille ja sisäisille sidosryhmille. Ympäristöjärjestelmän tavoitteena on vähentää organisaation haitallisia ympäristövaikutuksia ja muokata sen toimintamalleja sen mukaisesti. Tämä on positiivinen viesti, jota halutaan usein tuoda esiin sekä omalle henkilöstölle että esimerkiksi asiakkaille ja yhteistyökumppaneille.
Toisinaan tarve ja motivaatio ympäristöjärjestelmän rakentamiselle voi tulla organisaation ulkopuolelta. Esimerkiksi tietyillä toimialoilla ympäristöjärjestelmä tai -sertifikaatti on pakollinen työkalu, jonka on löydyttävä kaikista toimialan organisaatioista. Tietyt ympäristöjärjestelmät ja -sertifikaatit onkin suunniteltu palvelemaan juuri tiettyä toimialaa tai tuotekategoriaa.
Muistilista: kysy nämä asiat itseltäsi, kun valitset organisaatiollesi ympäristöjärjestelmää
Ympäristöjärjestelmien valikoima on laaja ja varsin kirjava, eikä aina ole ihan yksiselitteistä, mikä vaihtoehdoista sopisi oman organisaation tarpeisiin parhaiten.
Ympäristöjärjestelmää valitessa kannattaa pohtia läpi ainakin seuraavat kysymykset, jotka auttavat hahmottamaan hankinnan perimmäistä motivaatiota – ja sen kautta sitä, mikä vaihtoehdoista on omalle organisaatiolle juuri se sopivin:
-
Minkälaisia vaateita toimialallani on tietystä, ulkopuolisen tahon verifioimasta ympäristöjärjestelmästä – vai onko sellaisia?
-
Onko tavoitteena muuttaa organisaation toimintamalleja kokonaisvaltaisesti (esimerkiksi kierrätys, jätehuolto, liikkuminen, hankinnat jne.) vai tarvitaanko ympäristöjärjestelmää esimerkiksi kiinteistön sertifiointiin?
-
Minkälainen yritykseni toimintaympäristö on – toimisto, tehdas vai joku muu?
-
Toivotaanko ympäristöjärjestelmältä mahdollisuutta verkostoitumiseen muiden, vihreiden toimintamallien mukaan työskentelevien organisaatioiden kanssa?
-
Kuinka ympäristöjärjestelmän mukaan toimimisesta halutaan viestiä ulospäin? Entä organisaation sisällä?
Tämän pohdinnan tehtyäsi kannattaa silmäillä läpi seuraavassa kappaleessa esitellyt ympäristöjärjestelmät, joita Suomessa tällä hetkellä käytetään. Jokaisella ympäristöjärjestelmällä ja -sertifikaatilla on omat tunnuspiirteensä, jotka vastaavat hieman erilaisiin tarpeisiin.
Mitä erilaisia ympäristöjärjestelmiä ja -sertifikaatteja on olemassa?
Ympäristöjärjestelmää tai -sertifikaattia voi tarjota monenlainen luotettava taho. Käytännössä taustalla on siis joko viranomainen, esimerkiksi EU, tai luonnonsuojelun ja ympäristöasioiden muu luotettavaksi todettu asiantuntija, esimerkiksi WWF. Tärkeintä on, että ympäristöjärjestelmän tarjoajalla on kokemusta ja näkemystä siitä, kuinka järjestelmää hallitaan, kuinka ympäristölle merkittäviä tuloksia saadaan organisaatiossa aikaiseksi ja miten niitä voidaan seurata.
Tässä muutama tunnetuin ympäristöjärjestelmä, joita suomalaisissa organisaatioissa on tällä hetkellä käytössä:
ISO 14001
Ympäristösertifikaattimalli, jota voidaan soveltaa minkä tahansa tyyppiseen ja kokoiseen organisaatioon sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Sertifikaatteja ja konsultointia myyvät eri sertifiointilaitokset.
WWF Green Office
WWF Green Office -ympäristöjärjestelmämallilla työpaikat, erityisesti toimistot, johtavat ja kehittävät ympäristövastuutaan. WWF Suomen ylläpitämä Green Office on täyden palvelun paketti, joka sisältää verkkotyökalut, valmiit materiaalit sekä verkoston ja asiantuntijoiden tuen.
EMAS
EMAS (the Eco-Management and Audit Scheme) on Euroopan komission kehittämä ympäristöjärjestelmä, joka on tarkoitettu yrityksille ja organisaatioille. Järjestelmä auttaa organisaatiota ottamaan ympäristöasiat huomioon toiminnassaan.
Ekokompassi
Pienille ja keskisuurille yrityksille ja tapahtumille suunnattu järjestelmämalli, jota koordinoi Suomen luonnonsuojeluliitto. Palveluun kuuluvat valmiit työkalut ja henkilökohtainen neuvonta.
BREEAM
Englantilainen kiinteistöjen luokitusjärjestelmä. BREEAM ohjaa rakennuksen suunnittelua, rakentamista ja käyttöä.
Ympäristömerkkejä:
Joutsenmerkki
Joutsenmerkki eli pohjoismainen ympäristömerkki voidaan myöntää tuotteelle tai palvelulle. Kriteeristössä otetaan huomioon kunkin tuoteryhmän suurimmat ympäristövaikutukset tuotteen tai palvelun koko elinkaaren ajalta.
LEED
Yhdysvaltalainen kiinteistöihin liittyvä sertifikaatti, joka todistaa kiinteistön energiatehokkuutta. Mallista vastaa U.S. Green Building Council (USGBC).
Liity mukaan vastuullisten yritysten ja organisaatioiden joukkoon!
WWF Green Office -sertifikaatti kertoo yhteistyökumppaneille ja työntekijöille, että yritys tai organisaatio on sitoutunut tekemään konkreettisia toimia hiilijalanjälkensä pienentämiseksi ja luonnon monimuotoisuuden tukemiseksi.
Sertifikaatin saaneet ovat velvollisia toteuttamaan ympäristöohjelman ja raportoimaan kulutuslukunsa kerran vuodessa WWF:lle. Lukujen pohjalta laaditaan vuosittain raportti, jonka avulla seurataan verkostoon kuuluvien yritysten ja organisaatioiden ympäristötoiminnan kehittymistä vuosien saatossa.
Suomen WWF Green Office -verkostossa on mukana eri alojen asiantuntijayrityksiä, yliopistoja ja ammattikorkeakouluja, pääkonttoreita, ministeriöitä ja virastoja, myyntitoimistoja, järjestöjä sekä muita toimijoita.