Muovinkeräysastiat työpaikalle – mitä muovinkierrätyksen aloittaminen vaatii toimistolta?
Ympäristöministeriö heräsi muoviongelmaan ja aloitti muovinkierrätyksen ensimmäisten WWF Green Office -toimistojen joukossa.
”Kun havahduimme siihen, ettei toimistollamme vielä kerätty muovia, oli meidän pakko toimia. Jatkuva uutisointi muovin haitoista teki asiasta ajankohtaisen”, sanoo erityisasiantuntija Aino Pietarinen Ympäristöministeriöstä .
Aiemmin Ympäristöministeriön toimistolta kertyneet muoviroskat, kuten tyhjät jugurttipurkit, ruokapakkaukset ja muovipussit, joutuivat sekajätteen mukana polttoon. Nyt ne jatkavat elämäänsä kierrätysmuovina. Toimiston keräysastioiden sisältö kuljetetaan Fortumin muovijalostamolle Riihimäelle, missä eri muovilaadut erotellaan, pestään ja jalostetaan uusiomuoviksi.
”Ei muoveista ole poltettuna hyötyä. Ilman muuta ne piti saada kiertoon”, Pietarinen sanoo.
Muovin kierrättämisen suurin etu on, että sen avulla voidaan vähentää neitseellisen muovin valmistusta, joka kuluttaa öljyä ja paljon energiaa. Kierrätysmuovin hiilijalanjälki on jopa 85 prosenttia neitseellistä muovia pienempi.
Ekologisin ministeriö
Ympäristöministeriö on kuulunut WWF Green Office -verkostoon vuodesta 2011. Ministeriön oma Ekovirastoryhmä toteuttaa virastoarjessa Green Officen toimenpiteitä.
”Green Office on ollut ympäristöministeriölle tosi tärkeä, koska sieltä olemme saaneet kannustusta, tukea ja neuvontaa. Se on muodostanut ekoviraston pohjan ja vienyt konkreettisesti eteenpäin ympäristötoimintaa talossa”, kertoo Pietarinen, joka toimii sekä Green Office -yhteyshenkilönä että Ekovirastoryhmän puheenjohtajana.
Jätteidenkeräysjärjestelmän ja lajitteluohjeiden uusiminen sekä sisäisen viestinnän parantaminen ovat olleet toimiston ympäristöohjelman tavoitteina tämän vuoden alusta.
Askeleet muovinkeräykseen toimistolla
Esimerkiksi Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY on mahdollistanut muovin lajittelun pääkaupunkiseudun asuinkiinteistöissä vuodesta 2016 lähtien. Työpaikoilla keräyksen aloittaminen vaatii kuitenkin edelleen oma-aloitteisuutta.
”Mielestäni meillä koko prosessissa haastavinta oli, että piti selvittää usealta taholta, voimmeko vain aloittaa keräyksen. Lopulta kun Ekovirastoryhmä eli Green Office -tiimimme tarttui toimeen, ei kenelläkään ollut mitään asiaa vastaan.”
”Ensin tarkistin, että toimiston jätehuollon järjestäjä kerää muovia. Tilasimme keräysastiat siivouksesta vastaavan yrityksen kautta ja sovin hakuajoista. Varmistin, että toimiston kaikissa kerroksissa on riittävästi astioita, koska muovipakkausroskaa syntyy kaikista jätteistä eniten. Nyt astiat ovat helposti esillä ja hyvin merkittyjä. Lisäksi siivoojia ohjeistettiin uudesta keräyksestä”, Pietarinen listaa.
Ennen kuin toimiston muovinkeräys toden teolla käynnistyi, piti kierrätysohjeet vielä päivittää ajan tasalle.
”Muutoksista on tärkeää viestiä ymmärrettävästi henkilöstölle. Uudistetut kierrätysohjeet ovat toimiston seinillä sekä laajemmin kierrätysvihkoisessa. Ne visualisoitiin ja taitettiin yhdessä viestinnän kanssa.”
Kysy jätehuollolta muovinkeräystä
Suomessa työsarkaa oikeaoppisessa kierrättämisessä riittää vielä huimasti. Yle kertoo , että Ämmässuon jätteen poltosta syntyvä valtava kuonavuori voisi olla jopa puolet pienempi, jos kaikki kierrätettävät jätteet, paperi, kartonki, lasi, metalli ja muovi, olisivat löytäneet oikeaan astiaan.
”Sen lisäksi, että ihmiset saataisiin ymmärtämään lajittelun merkitys, haasteena on myös, etteivät kaikki jätehuollon järjestäjät tarjoa vielä muovinkeräystä yrityksille ja organisaatioille”, sanoo WWF Green Officen asiakkuuspäällikkö Mikko Kuiri.
Kuiri kannustaakin Green Office -toimistoja lisäämään kysyntää.
”Aloita kysymällä työpaikkasi jätehuollon järjestäjältä, olisiko muovinkeräys mahdollista. Jos näin ei ole, suosittelen huomauttamaan jätehuollolle, että heidän kilpailijansa tarjoavat tähän jo mahdollisuuden. Tällä tavoin yritykset ja organisaatiot voivat toimia muutoksen tekijöinä.”
Teksti: Emmi Karhiaho