Näin resursoit työpaikkasi ympäristötyön – kolme toimistoa jakavat kokemuksensa

Ympäristöjärjestelmän käyttöönotto omalla työpaikalla voi tuntua isolta kokonaisuudelta. Kannattaa muistaa, että ympäristötyö sovitetaan kuitenkin oman toimiston resurssien puitteisiin – pienet askeleet pidemmällä aikavälillä ovat parempi kuin ei ympäristötyötä lainkaan. Toisaalta, jos tahtoa riittää ja organisaation johto on sitoutunut ympäristöasioihin, työpaikan ympäristötyötä on mahdollista kehittää nopeastikin. Tärkeintä on kartoittaa oman toimiston kannalta merkittävimmät ympäristövaikutuksia aiheuttavat asiat ja panostaa niiden pienentämiseen.

Valmis ympäristöjärjestelmämalli minimoi ylimääräisen pähkäilyn, jolloin työyhteisö voi paremmin keskittyä itse tekemiseen. Kenenkään organisaatiossa ei tarvitse olla ympäristöammattilainen, koska työkalut ja asiantuntijat opastavat kaikessa. Ympäristötyön tekeminen omalla työpaikalla antaa kuitenkin myös mainion mahdollisuuden kehittää vastuullisuusasiantuntijuutta oman työn ohella ja tuoda näin merkityksellisyyttä, vaihtelua ja uutta intoa työnkuvaan.

Moni toimisto on saanut suuren avun ympäristöjärjestelmästä: osa on näin pystynyt aloittamaan ympäristötyön, joka muuten jäisi tekemättä, joillakin se tukee luontevasti strategiaa ja toiset tehostavat sillä resurssien käyttöä. Kolme WWF Green Office -toimistoa kertovat kokemuksensa, kuinka valmis ympäristöjärjestelmämalli on helpottanut ympäristötyön resursointia.

Gofore – resurssien säästöä ja selkeää dataa WWF:n Ilmastolaskurin avulla

Digitalisaatioyritys Gofore ryhtyi selvittämään toimistojensa hiilidioksidipäästöjä alkuvuodesta 2019, kun neljä Goforen Suomen toimipaikkaa liittyi mukaan WWF Green Officeen. Apua päästölaskentoihin ja resurssitehokkuutta ympäristötyöhön he saavat erityisesti WWF:n Ilmastolaskurista.

”Olimme pitkään tyytyneet ajattelemaan, että pääasiassa korvien välissä tapahtuvaa tietokone- ja toimistotyötä tekevänä organisaationa päästömme eivät ole merkittävät. Vähitellen alkoi kuitenkin yhä enemmän tuntua, että emme voi ajatella näin ilman, että meillä on dataa sen tueksi. Ymmärsimme, että jos haluamme vähentää päästöjä, ihan ensiksi pitää selvittää, mistä merkittävimmät päästömme aiheutuvat”, kertoo Goforen kestävän kehityksen johtaja Kristiina Härkönen.

”Ilmastolaskuri on ollut meille suurin apu hiilidioksidipäästöjen laskentaan ja mittaamiseen. Digitalisaatioyrityksenä olisimme varmasti pystyneet kehittämään itsekin laskentatavat, mutta tuntui turhalta käyttää aikaa, energiaa ja muita resursseja pyörän keksimiseen uudestaan”, hän jatkaa.

Dittmar & Indrenius – aitoja ympäristötekoja omaan tahtiin

Asianajotoimisto Dittmar & Indrenius on kuulunut Green Office -verkostoon jo vuodesta 2014. Kiinnostus valmiiseen ympäristöjärjestelmämalliin heräsi erityisesti sen käytännönläheisyyden ja helppokäyttöisyyden vuoksi.

”Green Office -ympäristöjärjestelmä on auttanut ympäristötyötämme valtavasti. Ennen kun otimme sen käyttöön, kehittelimme toimistolla omatoimisesti ryhmää, joka miettisi toimiston ympäristöasioita. Tämä ryhmä ei kuitenkaan lähtenyt oikein käyntiin vaan jäi muiden kiireiden jalkoihin”, kertoo Dittmar & Indreniuksen henkilöstöresurssien koordinaattori Katja Hennier.

”Valmiit raamit helpottivat tekemistä paljon. Ympäristöjärjestelmän avulla selvitimme, mitkä olivat ne asiat, joihin keskittyisimme aina vuosi kerrallaan: meidän ei siis tarvinnut muuttaa kaikkia käytäntöjämme kerralla. Vaikka onkin tärkeää tehdä aitoja muutoksia toimistolla, olemme kuitenkin pystyneet etenemään omaa tahtiamme muutosten kanssa. Arvostamme erityisesti kaikkea tukea, jota saimme WWF:n Green Office -asiantuntijoilta aloitusvaiheessa – kaiken kaikkiaan ympäristöjärjestelmän käyttöönotto ja ylläpito ovat sujuneet paljon paremmin kuin olimme ehkä kuvitelleetkaan.”

Myös ympäristötyön sovittaminen omaan työnkuvaan on sujunut Hennierin mukaan hyvin. Dittmar & Indreniuksen Green Office -tiimiin kuuluu kahdeksan henkilöä, jotka tarvittaessa konsultoivat myös talous- ja IT-vastaavia. Kaikki tiimiläiset ovat tulleet mukaan toimintaan oman kiinnostuksensa kautta.

”Tärkeimpänä olemme kaikki pitäneet sitä, että ympäristöasiat pysyvät toimistolla esillä jatkuvasti. Arkisten ympäristötekojen lisäksi olemme järjestäneet esimerkiksi koko toimiston yhteisiä metsäretkiä. Toki jonkin verran aikaa menee siihen, kun istumme noin kerran kuukaudessa yhdessä alas suunnittelemaan tekemistä Green Office –tiimimme kesken. Yritämme kuitenkin pitää palaverit aina tiiviinä, ja suunnittelu on lähinnä mukavaa iltapäiväkahvittelun lomassa. Jokainen tiimiläisemme ottaa hyvin vastuuta ja teemme asioita myös paljon yhdessä, joten kenenkään osalta kuormitus ei ole suuri.”

Kojamo – ympäristöjärjestelmä strategian tukena

Kiinteistösijoittamisen alalla toimivan Kojamon pääkonttorilla Helsingissä on toimittu ympäristöjärjestelmän mukaan jo pitkään – he ovat olleet mukana Green Officessa sen perustamisesta asti, vuodesta 2002. Kaikista Kojamon toimipisteistä tuli Green Office -toimistoja vuonna 2019.Vaikka mukana on monta toimistoa, on ympäristötyö silti ollut helppoa jalkauttaa osaksi organisaation jokapäiväistä arkea.

”Vastuullisuus on aina ollut tärkeässä osassa Kojamon strategiaa, ja Green Office on istunut luontevasti osaksi toimintaamme”, sanoo Kojamon toimitilavastaava Jirka Tuominen, joka on ollut käynnistämässä kaikkien Kojamon aluetoimistojen Green Office -ohjelmia.

”Liikkeellelähtö kaikissa toimistoissa oli melko helppoa. Osin siksi, että pidempään Green Officessa mukana olleelta pääkonttoriltamme on jalkautunut hyviä käytäntöjä jo ennen aluetoimistojen mukaan lähtemistä. Suurin syy on kuitenkin se, että koko Green Office on rakennettu selkeisiin osioihin, joiden perusteella on helppo kartoittaa toimiston lähtötilanne ja asettaa toiminnalle tavoitteet”, Tuominen kertoo.

Muistilista: näin jaat ympäristötyöhön käytettävät resurssit tehokkaasti

Kirjoittaja: Anni Taskinen