WWF Green Office vuosiraportti 2021: Etätyö lisääntynyt räjähdysmäisesti – näin se näkyy verkoston päästöissä
Eveliina Kuvaja
Green Office -toimistoissa etätyö on kasvanut huomattavasti kahteen edelliseen vuoteen verrattuna. Koronapandemia ja sen seurauksena lisääntynyt etätyö vaikuttivat niin positiivisesti kuin negatiivisestikin Green Office -verkoston vuoden 2020 kulutukseen ja päästöihin: liikkumisen päästöjen osuus kokonaispäästöistä väheni reilulla 20 prosenttiyksiköllä edellisvuodesta, mutta samalla uusia laitteita ostettiin enemmän kuin aiemmin.
Vuoden 2021 WWF Green Office -verkoston vuosiraportoinnin kooste sisältää sekä Ilmastolaskurin että Kulutustapamittarin tulokset. Ilmastolaskuri on työkalu, jolla yritykset ja organisaatiot voivat laskea työpaikkansa aiheuttamat hiilidioksidipäästöt eli hiilijalanjäljen. Kulutustapamittari taas on kyselypohjainen työkalu, jonka avulla kartoitetaan henkilöstön toimintatapojen ympäristövaikutuksia. Työkaluista kerättyjen tulosten pohjalta nostamme esiin kiinnostavimpia havaintoja verkoston vuoden 2020 kulutuksesta ja päästöistä.
Green Office -verkoston raportoimat yhteenlasketut päästöt olivat 50 570 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia, mikä vastaa noin 843 000 älypuhelimen elinkaarenaikaisia päästöjä.
Raportoidut päästöt jakautuvat neljään eri teemaan: energia, liikkuminen, hankinnat ja jätteet. Eniten päästöjä syntyi organisaatioiden energiankäytöstä ja toiseksi eniten liikkumisesta. Hankinnat aiheuttivat kolmanneksi eniten päästöjä ja vähiten päästöjä syntyi työpaikkojen jätteistä.
Suurimmat muutokset päästöjen jakautumisessa edellisvuoteen verrattuna nähtiin liikkumisessa ja hankinnoissa – liikkumisen päästöjen osuus laski merkittävästi ja hankintojen nousi.
Liikkumisen päästöjen osuus pieneni – sen sijaan hankintoja tehtiin entistä enemmän.
Eri vuosia tarkastellessa on huomioitava, että luvut eivät ole suoraan keskenään vertailukelpoisia, koska raportoineiden organisaatioiden määrä, niiden raportointiaktiivisuus ja kertoimet voivat vaihdella vuosien välillä. Vuoden 2020 osalta tuloksiin vaikutti myös pandemiavuosi, kun maaliskuusta vuoden loppuun asti iso osa toimistotyöntekijöistä teki töitä etänä. Tämä voi näkyä tuloksissa laskeneena kulutusmääränä, joka voi pohjautua paitsi vähentyneeseen kulutukseen, mutta myös siihen, että osa kulutuksesta on siirtynyt toimistoista etätyöpisteisiin.
Yli puolet vastanneista työskentelee etänä viitenä päivänä viikossa
Koronapandemia käänsi organisaatioiden etätyökäytännöt päälaelleen. Kulutustapamittariin vastanneista Green Office -verkoston työntekijöistä reilu 55 prosenttia kertoi keväällä 2021 tekevänsä etätyötä viitenä päivänä viikossa ja ainoastaan 10 prosenttia ilmoitti, ettei heillä ole mahdollisuutta etätyöhön.
Näyttääkin siltä, että koronatilanteesta johtuen erilaisia etätyön esteitä on vähennetty aiemmasta, sillä kahtena edellisenä vuotena noin 30–40 prosentilla vastaajista ei ole ollut mahdollisuutta etätyöhön ja vain alle 10 prosenttia teki etätyötä täyspäiväisesti.
Etätyön määrä on kasvanut selkeästi Green Office -verkostossa vuodesta 2019 vuoteen 2021.
Liikkumisen päästöt muodostuivat lentoliikenteen ja tieliikenteen, lähinnä henkilöautojen, päästöistä. Näiden lisäksi Ilmastolaskurilla mitataan myös muiden kulkumuotojen, kuten joukkoliikenteen ja pyöräilyn matkoja, mutta näiden päästöt ovat liikenteen kokonaispäästöihin verrattuna pieniä.
Valtaosa raportoiduista liikkumisen päästöistä syntyi työasiointimatkoista.
Lisääntynyt etätyö näkyy muun muassa Green Office -verkoston liikkumisen päästöissä – liikkumisen päästöjen osuus verkoston kokonaispäästöistä on laskenut reilulla 20 prosenttiyksiköllä vuoden takaisesta. Kuluneen vuoden koronatilanne on aiheuttanut sen, että osa työmatkoista on korvattu etäkokouksilla. Tämä näkyy erityisesti lentomatkustamisen vähentymisenä.
Siirryttäessä takaisin ”normaaliin” onkin hyvä pohtia, miten etätyössä koetut hyvät käytännöt, niin ympäristön kuin resurssien kannalta, voidaan vakiinnuttaa organisaation yleisiksi toimintatavoiksi.
Vaikka etätyöskentely pienentää liikkumisen päästöjä, on tärkeää muistaa, että töiden siirtyessä kotiin työpäivän ympäristövaikutukset eivät katoa, vaan ne seuraavat mukana kotitoimistolle. Henkilöstö kannattaa tehdä tietoiseksi näistä vaikutuksista ja tarjota heille välineitä ympäristötyön jatkamiseksi kotoa käsin.
Hankinnoissa päästöjä syntyy erityisesti uusista toimistolaitteista
Hankintojen päästöt muodostivat 18 prosenttia verkoston kokonaispäästöistä. Kiinnostavaa on, että hankintojen päästöjen osuus verkoston kokonaispäästöissä nousi 16 prosenttiyksiköllä vuoden takaisesta. Hankintojen päästöt koostuvat toimistolaitteista sekä paperihankinnoista.
Vuonna 2020 verkoston merkittävimmät päästöt hankintojen osalta syntyivät toimistolaitteista. Etenkin kannettavia tietokoneita ja näyttöjä ostettiin aiempaa enemmän, mihin lisääntynyt etätyöskentely on voinut vaikuttaa.
Toimistolaitteiden kasvanut määrä heijastuu paperin laskeneeseen päästöjen osuuteen – osuus tippui edellisestä vuodesta melkein puolella, vaikka paperin kulutus on pysynyt likimain samalla tasolla.
Hankintojen tullessa ajankohtaiseksi on järkevää huomioida niihin liittyvät ympäristönäkökulmat. Hankintoja kannattaa tehdä vain tarpeeseen ja selvittää mahdollisuus ostaa kierrätettyjä laitteita. Laitteiden pitkäikäisellä käytöllä säästetään uuden tuotteen valmistukseen tarvittavat luonnonvarat. Uusia laitteita hankkiessa on hyvä varmistaa, että ne ovat vastuullisesti tuotettuja, korjattavia ja kierrätettäviä.
Merkittävimmät päästöt hankintojen osalta syntyivät toimistolaitehankinnoista.
Valtaosa ostosähkön kulutuksesta vihreää sähköä
Ilmastolaskurissa energiankulutus koostuu käyttäjäsähköstä ja kiinteistöenergiasta. Käyttäjäsähköllä tarkoitetaan käyttäjän itse hankkimaa sähköä, mikä koostuu pääsääntöisesti ostosähköstä. Kiinteistöenergia pitää sisällään kiinteistösähkön sekä kaukolämmityksen ja kaukojäähdytyksen kulutuksen.
Ilmastolaskurin tulokset osoittavat, että valtaosa työpaikkojen energian päästöistä muodostui kiinteistöenergiasta, vaikka raportoitu energiankulutus oli käyttäjäsähkön kanssa melko tasaista. Kiinteistöenergia muodosti 85 prosenttia energian päästöistä, kun ostosähkö ainoastaan 15 prosenttia. Ostosähkön osalta päästölukua pienentää se, että valtaosa siitä oli tuotettu uusiutuvilla energiamuodoilla, jotka ovat laskennallisesti päästöttömiä.
Vihreän sähkön osuus verkoston ostosähkössä oli pysynyt verrattain hyvänä – 73 prosenttia ostosähköstä tuotettiin uusiutuvilla energianmuodoilla.
Uusiutuvilla energianmuodoilla tarkoitetaan auringolla, tuulella, vedellä tai bioenergialla tuotettua sähköä. On hyvä kuitenkin huomioida, että kaikki uusiutuva energia ei ole ympäristöystävällistä: esimerkiksi vesivoiman tuottamiseksi jokia täytyy padota, mikä on virtavesiluonnolle tuhoisaa. WWF suositteleekin valitsemaan ensisijaisesti auringolla tai tuulella tuotettua sähköä.
Valtaosa työpaikkojen energian päästöistä muodostui kiinteistöenergiasta, vaikka raportoitu energiankulutus oli käyttäjäsähkön kanssa melko tasaista.
Valtaosa raportoidusta ostosähkön kulutuksesta perustuu uusiutuvilla energianlähteillä tuotettuun sähköön.
Osuudet kertovat, millä toimialalla on raportoitu suhteellisesti eniten ostosähkön päästöjä (kg
CO2) henkilöä kohden. Toimialakohtainen vertailu toteutettiin keskiarvopäästöinä, jotta eri toimialaryhmien tuloksia pystyttiin niiden kokoeroista huolimatta vertailemaan toistensa kanssa. Järjestöt ja ammattiyhdistykset raportoivat muita toimialoja selkeästi enemmän ostosähkön päästöjä ja osuus olikin melkein puolet raportoiduista päästöistä.
Yhä useammalla kasvisruoka kuuluu viikon lounaslistaan
Työviikon lounaiden kasvisruuan osuuksissa on nähtävissä pieniä positiivisia muutoksia: Kulutustapamittarin Aina -vastausten määrä on kevyessä nousussa sekä En koskaan ja Harvoin- vastausten osuudet ovat hituisen laskussa. Kasvisruokaa syö siis yhä useampi. Silti aina tai lähes aina kasvisruokaa syöviä on vielä suhteellisen vähän – vain reilu 20 prosenttia kaikista vastaajista.
Päivittäin lounaaksi kasvisruokaa syövien osuus on kasvanut.
Mielenkiintoista vuoden 2020 tuloksista tekee se, että suuri osa työntekijöistä on työskennellyt pääasiassa etänä, mikä tarkoittaa, että työpaikan henkilöstöravintoloita ei välttämättä ole pystytty hyödyntämään monipuolisessa ruokavaliossa samalla lailla kuin aiemmin. Eli ruokaa on saatettu tehdä enemmän itse tai hakea kaupasta valmisruokana. Näistä seikoista huolimatta dramaattisia muutoksia kasvisruokailussa ei ole havaittavissa vastaajien kesken.
Ruokavalinnat ovat ympäristön kannalta tärkeimpiä arjen valintoja. Ruoka aiheuttaa noin viidesosan ilmastonmuutosta kiihdyttävistä päästöistä – saman verran kuin liikenne. Lisäksi eläinperäisen ruuan tuotanto on yksi suurimmista syistä luonnon monimuotoisuuden romahtamisen taustalla. Kasvisruuan syöminen onkin yksi tehokkaimmista keinoista hillitä ilmastonmuutosta ja pysäyttää luonnon köyhtyminen.
Alla olevasta vuosiraportista voit lukea laajemmin verkoston päästöistä ja kulutuksesta
Raporttiin on koottu WWF Green Office -verkoston tulokset sekä Ilmastolaskurin että Kulutustapamittarin osalta. Yhteenvedosta löytyy kootusti keskiarvoja sekä eri toimialojen tulosten vertailuluvut.