Monimuotoinen luonto on kaiken elämän edellytys maapallollamme. Silti luontoa tuhotaan nyt nopeammin kuin koskaan ihmisen historian aikana.
- Selkärankaisten lajien populaatiot ovat pienentyneet keskimäärin 73 % vuodesta 1970. (Living Planet Report)
- Maapallomme tutkituista lajeista jo 28 % on uhanalaisia. (Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN)
- Nykykehityksellä yli miljoona lajia on vaarassa kuolla sukupuuttoon. (Kansainvälinen luontopaneeli IPBES)
- Suomen tutkituista lajeista uhanalaisia on jo 2 667 eli joka yhdeksäs. (Suomen lajien Punainen kirja)
- Luontokato on yksi suurimmista uhkista maailmantaloudelle. (Maailman Talousfoorumi WEF)
Meillä on ratkaisuja pysäyttää luonnon hätätila, mutta se on mahdollista vain tukijoidemme avulla. Luonto tarvitsee hyväntekijöitä enemmän kuin koskaan – nyt on kiire toimia yhdessä.
Tukeasi tarvitaan nyt
WWF työskentelee kaikilla mantereilla ja merialueilla ratkaisemassa ympäristökriisejä. Yleiskummina lahjoituksesi menee aina sinne, missä apua parhaillaan tarvitaan. Tässä akuutteja uhkia, joiden ehkäisemiseksi työskentelemme juuri nyt.

90 % afrikannorsuista on tapettu viimeisen sadan vuoden aikana
Norsujen lisäksi raakaa miljardibisnestä käydään muun muassa sarvikuonojen, muurahaiskäpyjen ja kissaeläinten osilla, joita käytetään uskomushoidoissa ja statussymboleina. Kummina tuellasi koulutetaan ja varustetaan salametsästyksen vastaisia partioita, vaikutetaan hallituksiin laittoman villieläinkaupan pysäyttämiseksi ja kampanjoidaan kysynnän pienentämiseksi.

Maailman merissä on yli 150 miljoonaa tonnia muovijätettä
Mikäli nykyistä kehitystä ei pysäytetä, merten muoviroska saattaa jopa nelinkertaistua vuoteen 2050 mennessä. Nyt on kiire toimia: muovijätteen on arvioitu tappavan 100 000 merinisäkästä vuosittain ja yli 900 mereisen lajin on todettu sotkeutuneen muoviin tai nielleen sitä. Kummina tuet muovijäteongelman ratkaisemista, merilajien suojelua, muoviroskan keruutalkoita, muovin käytön vähentämistä yrityksiin vaikuttamalla ja kuluttajien tietoisuutta lisäämällä sekä YK:n muoviroskasopimuksen läpiviemistä.

Ihminen käyttää noin 7 kuukaudessa koko vuoden uusiutuvat luonnonvarat
Jos kaikki kuluttaisivat kuten suomalaiset, tarvittaisiin noin neljä maapalloa. Ylikuluttavien elämäntapojen ja teollisuuden liiallisen luonnonvarojen kulutuksen aiheuttama luontokato uhkaa tulevien sukupolvien mahdollisuutta hyvään elämään. Kummina olet vaikuttamassa yrityksiin ja valtioihin luonnonvarojen kulutuksen vähentämiseksi, edistämässä kestäviä ruokavalintoja, ohjaamassa sijoituksia kestäviksi sekä auttamassa ihmisiä tekemään luontoystävällisiä kulutusvalintoja arjessaan.

Suomessa avohakataan metsää vuosittain noin 140 000 jalkapallokentällistä
Lähes 80 % maamme metsätyypeistä on arvioitu uhanalaisiksi, muun muassa korvet, lehdot ja vanhat kangasmetsät. Myös monet metsiemme ikoniset lajit, kuten ahma, susi, liito-orava ja valkoselkätikka ovat uhanalaisia. Monimuotoiset metsät ovat elintärkeitä myös ihmisille, niin terveyden, toimeentulon kuin ilmastomuutoksen hillitsemisen kannalta. Kummina olet vaikuttamassa metsäpolitiikkaan, vaatimassa suojelualueiden lisäämistä ja ekologisesti kestävää metsätaloutta sekä suojelemassa lajeja.

Yhä useampi kasveja pölyttävä hyönteislaji on ajautumassa kohti sukupuuttoa
Maailmanlaajuisesti pölyttäjiä uhkaa muun muassa tehomaatalous, kasvinsuojeluaineiden käyttö, vieraslajit ja ilmastonmuutos. Suomessa monet kasveja pölyttävät hyönteiset kärsivät etenkin niittyjen ja luonnonlaitumien häviämisestä ja umpeenkasvusta. Tämä on huono uutinen paitsi luonnon monimuotoisuuden, myös ruokaturvamme kannalta, sillä noin 75 % maapallon viljelykasveista tarvitsee hyönteispölytystä. Kummien tuella suojelemme pölyttäjiä esimerkiksi kunnostamalla niiden elinympäristöjä sekä vaikuttamalla yrityksiin ja maatalouspolitiikkaan.
Mitä kummien tuella tehdään?
Tavoitteemme on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ja rakentaa tulevaisuus, jossa ihmiset ja luonto elävät tasapainossa. WWF on kasvanut pienestä, uhanalaisten lajien suojeluun keskittyvästä hyväntekeväisyysjärjestöstä vaikuttavaksi ympäristötoimijaksi, jolla on toimintaa yli 100 maassa. Olemme saaneet yli puoli vuosisataa kestäneellä matkallamme aikaan historiallisia suojeluvoittoja, joiden eteen on usein tehty vuosien, jopa vuosikymmenten työ. Luonnonsuojelussa ei ole pikavoittoja.
Kummien kuukausittainen lahjoitus takaa sen, että pitkäjänteinen ja vaikuttava luonnonsuojelu on mahdollista. Yli puolet toimintamme rahoituksesta tulee yksityisiltä ihmisiltä. Varoista vähintään 70 % käytetään luonnonsuojelun tarpeisiin ja enintään 30 % käytetään raportointiin, hallintoon ja varainhankintaan.
-
Toimimme kentällä
Suojelemme uhanalaisia eläimiä ja kasveja sekä niiden elinympäristöjä, kuten sademetsiä, meriä, virtavesiä ja arktista aluetta. Kehitysyhteistyöhankkeissamme koulutamme paikallisia tekemään itse suojelutyötä esimerkiksi metsien hyväksi. Suomessa luonnonsuojelujoukkoihimme kuluu tuhansia vapaaehtoisia.
-
Vaikutamme päätöksentekoon
Olemme mukana merkittävimmissä kansainvälisissä ilmasto- ja ympäristökokouksissa vaikuttamassa niiden lopputulokseen. Suomessa vaikutamme mm. lakien valmisteluun ja hallituksen ohjelmiin. Kannustamme yrityksiä toimimaan vastuullisesti ja ihmisiä tekemään ympäristön kannalta kestäviä ratkaisuja arjessaan.
-
Tuotamme tietoa
Tuotamme säännöllisesti selvityksiä ja raportteja luonnon tilasta. Seuraamme tiiviisti eri uhanalaisten lajien tilannetta ja tuotamme ratkaisuja niiden suojelemiseksi. Joka toinen vuosi ilmestyvä Living Planet -raporttimme seuraa maapallon luonnon monimuotoisuuden tilan ja ihmisten ekologisen jalanjäljen kehitystä ja vaikutusta sekä esittää ratkaisuja tilanteen parantamiseksi.

Kummina pysyt ajan tasalla
Kummina saat ajankohtaista tietoa luonnon tilasta ja työmme tuloksista sekä kummiuutisten että neljä kertaa vuodessa ilmestyvän WWF-lehden muodossa.