Ilmastonmuutos on yksi suurimmista maailmanlaajuisista kriiseistämme. Se vaikuttaa kielteisesti ihmisiin ja luontoon ympäri maailmaa jo nyt, myös meillä Suomessa. Vaikka emme voi ilmastonmuutosta enää perua, voimme kuitenkin edelleen hillitä sitä. Tässä suunnanmuutoksessa myös työpaikat ovat olennaisessa asemassa. Kansainvälisesti ilmastotyön tärkein tavoite on rajata ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen, jotta estämme katastrofaaliset seuraukset ympäristölle ja ihmisille.

Työpaikoilla onkin valtavasti mahdollisuuksia leikata turhia päästöjä. Hiilijalanjäljen pienentäminen onnistuu, kun työhön ollaan valmiita panostamaan ja työn vaikuttavuutta seuraamaan. Ilmastotyön suunnittelun ja tavoitteiden asettamisen lähtökohtana on, että organisaatiossa tunnistetaan oman toiminnan merkittävimmät päästölähteet. Kehityskohteiden määrittämisen jälkeen voidaan asettaa tavoitteet päästöjen vähentämiseksi sekä tavoitteille mittarit.

Päästövähennystoimien vaikuttavuuden selvittämiseksi tarvitaan jatkuvaa ja pitkäjänteistä päästöjen mittaamista. Päästöt tulee laskea säännöllisesti esimerkiksi vuosittain, jotta pysytään perillä, ovatko päästöt nousseet vai laskeneet. Mittaamisesta saatu data kertoo, mihin suuntaan organisaation kehitystyössä ollaan menossa ja onko päästöjä onnistuttu leikkaamaan tavoitteiden mukaisesti. Hyvien tulosten saaminen kertoo työn oikeasta suunnasta, mutta yhtä tärkeää on myös tietää, jos tavoitteita ei ole saavutettu. Epäonnistumisen tunnistaminen antaa organisaatiolle mahdollisuuden itsetutkiskeluun: miksi näin kävi ja mitä sen eteen aiotaan tehdä.

Mitä päästöjä omalla työpaikalla kannattaa mitata?

Aluksi lasketaan päästöjen nykytila seurantaa ja jatkoaskelia varten. Jokaisen organisaation tulee rajata päästölaskenta omien päästölähteidensä mukaan. Organisaation on hyvä priorisoida päästölähteitä niin, että työ aloitetaan eniten päästöjä aiheuttavista teemoista, joita voivat olla esimerkiksi energia ja liikkuminen. Näin varmistetaan, että resurssit kohdentuvat sinne, missä niille on eniten tarvetta. Kun näissä kohteissa saadaan aikaan vaikuttavia tuloksia, on aika laajentaa työtä myös muihin päästölähteisiin. Ilmastotyö onkin jatkuvaa parantamista.

Päästöjä ja kulutusta tulisi laskea ainakin niistä teemoista, joissa päästövähennyksiä tehdään. Näin voidaan konkreettisesti seurata tavoitteisiin tähtäävän ilmastotyön kehitystä.

Hillitse ilmastonmuutosta mitattavilla tavoitteilla

Päästöjen vähentämiselle tulee asettaa ytimekkäät ja konkreettiset tavoitteet, jotta organisaatiossa tiedetään, mihin pyritään ja saadaan aikaan todellisia tuloksia. Lisäksi tavoitteiden toteuttamiselle on suositeltavaa määrittää aikataulu.

Jos organisaation tavoitteena on esimerkiksi vähentää lennoista aiheutuvia päästöjä, kannattaa tavoite muotoilla mitattavaksi: “työhön liittyvää lentoliikennettä vähennetään 10 prosenttia kuluvan vuoden aikana” sen sijaan, että tavoitteena olisi vain yleisesti lentoliikenteen vähentäminen. Selkeän tavoitteen määrittäminen auttaa hahmottamaan, millaisia toimenpiteitä sen saavuttaminen vaatii ja minkälaisella aikajaksolla.

Tavoitteiden mitattavuuden avulla pystytään helpommin vertaamaan tuoreita tuloksia aiempiin vuosiin. Näin saadaan konkretisoitua onnistumisia, ja nähdään, kuinka paljon organisaation ilmastotyö on kehittynyt ajan saatossa.

Tiedätkö, kuinka suuri on työpaikkasi hiilijalanjälki?

WWF on kehittänyt Ilmastolaskurin, jolla organisaatiot voivat mitata työpaikan aiheuttamat hiilidioksidipäästöt eli hiilijalanjäljen. Vuoden 2021 alusta ilmastolaskuria on uudistettu mittareiden, laskentaperusteiden sekä tiedon hyödyntämisen osalta. Uudistuneesta laskurista on tehty entistä käyttäjälähtöisempi ja selkeämpi kokonaisuus.

Ilmastolaskuri auttaa seuraamaan päästöjen kehitystä ja näin parantamaan työpaikan ilmastotyötä. Sen avulla mitataan päästöjä ja kulutusta, jotka syntyvät työpaikan energiankulutuksesta, liikkumisesta, hankinnoista ja jätteistä.

Ilmastolaskuri on osa laajaa WWF Green Office -ympäristöjärjestelmämallia, joka on työkalu systemaattiseen ja tuloksekkaaseen ympäristöjohtamiseen. Ilmastolaskurista on kaksi versiota: julkinen kokeiluversio sekä WWF Green Office -verkostolle suunnattu, kaikki ominaisuudet kattava versio. Itse päästölaskennan lisäksi verkoston organisaatiot pääsevät tallentamaan ja lataamaan tiedot, seuraamaan kehitystä, ilmoittamaan kompensaatiot sekä vertailemaan tiettyjä tuloksia koko verkoston ja omien toimialojensa kesken.

Esimerkkejä Ilmastolaskurin päästölaskennasta

Lisäksi Green Office -verkosto voi hyödyntää Ilmastolaskurin viestintämateriaaleja sisäisesti ja ulkoisesti. Esimerkiksi useat yritysten sidosryhmät odottavat ja vaativat vastuullisuusraportointiin luotettavaa, määrällistä tietoa yrityksen toiminnan ilmastovaikutuksista.

Alla on muutama poiminta Ilmastolaskurista saatavasta tulosyhteenvedosta.

WWF Green Office -verkoston Ilmastolaskurin avulla: