Mitä hyötyä ympäristöjärjestelmästä on vastuullisuussääntelyn kiristyessä?
EU:n vihreän kehityksen ohjelman (Green Deal -sopimus) myötä syntynyt vastuullisuussääntelyn tsunami on muuttanut yritysten liiketoimintaympäristöä poikkeuksellisen nopeasti. Mitä vastuullisuussääntelyn vaatimuksista on olennaista ymmärtää myös yrityksissä, joita direktiivit eivät suoraan velvoita? Entä mitkä ovat ympäristöjärjestelmän hyödyt vastuullisuussääntelyn kiristyessä kaiken kokoisissa organisaatioissa?
Lainsäädännön velvoitteet ja sidosryhmien odotukset yritysten vastuullisuustyöstä ovat kasvaneet vauhdilla viime vuosina. Lailla velvoitettujen yritysten joukko kasvaa myös Suomessa asteittain, mutta välilliset vaikutukset valuvat kuitenkin jo nyt suurempaan joukkoon yrityksiä globaalin arvoketjun kautta.
Vaikka yritys ei olisi velvollinen raportoimaan direktiivien mukaisesti, vastuullisuustyön murros väistämättä heijastuu jokaisen yrityksen kilpailukykyyn. Se myös kirittää organisaatioita kehittämään vastuullisuustyötä esimerkiksi osana kilpailutuksia tai rahoitushakuihin osallistumista. Silti vastuullisuussääntelyn aakkosten viidakossa navigointi voi tuntua vähintäänkin haastavalta. Monissa yrityksissä kaivataankin nyt tukea oman vastuullisuustyön aloittamiseen ja kehittämiseen – tai ylipäätään velvoitteiden vaikutusten ymmärtämiseen.
ESRS, CSRD, CSDDD, EU taksonomia? Kaikki sääntely liittyy toisiinsa
Siinä missä ESRS-standardeihin perustuva kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) painottaa yritysten tiedonantovelvollisuutta ja toiminnan läpinäkyvyyttä, EU taksonomia asettaa kriteerit kestävälle rahoitukselle ja sille, mitkä yrityksen toiminnoista voidaan luokitella kestäväksi. Yritysvastuudirektiivi (CSDDD) puolestaan painottaa ihmisoikeuksille ja ympäristölle aiheutuvien negatiivisten vaikutusten minimointia ja auttaa yrityksiä täyttämään CSRD:n vaatimuksia.
Jokainen direktiivi perustuu YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskeviin ohjaaviin periaatteisiin sekä OECD:n toimintaohjeisiin. Mikäli yritys noudattaa jo niitä, on vastuullisuustyön perusta hyvällä alulla. Vastuullisuussääntelyn vaatimusten täyttäminen edellyttää yrityksiltä riskien tunnistamista ja olennaisten vastuullisuuskysymysten edistämistä. Itse raportointi vaatii paljon datan keruuta, sekä huolellisuutta sen keräämisessä ja todentamisessa.
Vastuullisuustyön merkitys on kuitenkin suurempi kuin raportoinnin harjoittaminen tai lainsäädännön vaatimusten täyttäminen. Vaikka lainsäädäntö luo perustan yritysten vastuullisuudelle, on vastuullisuus kytkettävä osaksi liiketoiminnan strategiaa ja käytäntöjä.
Tunnista organisaatiosi vaikutukset ympäristöön
Edelläkävijäyritykset tietävät tämän jo nyt: yritysvastuu ei ole vain irrallisia tekoja, vaan organisaatiokulttuuriin asti juurtuvaa kokonaisvaltaista ymmärrystä siitä, millaisia vaikutuksia liiketoiminnalla on ja kuinka yritys voi olla mukana luomassa parempaa ympäristöä myös tuleville sukupolville. Ympäristövastuullisuuden kehittämisen myötä yritykset joutuvat pohtimaan, mitkä ovat organisaation juurisyyt ympäristötyölle ja sen edistämiselle.
Kehitystyön voi aloittaa pohtimalla, mitä vaikutuksia ja merkitystä liiketoiminnalla on:
-
organisaatiokulttuurille ja sidosryhmille?
-
ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnille?
-
tulevaisuudelle ja tuleville sukupolville?
On selvää, että yksikään ympäristöteko ei ole turha tai merkityksetön, mutta ympäristötekojen painoarvo on erilainen organisaatiosta ja liiketoiminnasta riippuen. Siitä syystä ympäristövastuun olennaiset teemat, tavoitteet ja kehityskohteet vaihtelevat riippuen yrityksestä.
Yrityksen on siis tärkeää tunnistaa sen toimintaan liittyvät olennaiset ympäristöriskit ja mahdollisuudet. Riskeihin ja mahdollisuuksiin vaikuttavat yrityksen toimiala, toiminnan laajuus sekä maantieteellinen sijoittuminen.
Ympäristöjärjestelmä apuna
Vastuullisuustyön prosessien kanssa ei kannata jäädä yksin. Erilaiset ympäristöjohtamisen järjestelmät tarjoavat tehokkaita työkaluja organisaation ympäristötyön ja vastuullisuusosaamisen kehittämiseen. WWF Green Officen työkalut esimerkiksi edellyttävät organisaation ympäristövaikutusten arviointia, niistä raportoimista, tavoitteiden asettamista ja edistymisen seurantaa.
WWF Green Officen Ilmastolaskuria voi käyttää osana organisaation päästöraportointia ja täydentää sitä tarvittavilla datapisteillä, jolloin raporttia voi hyödyntää esimerkiksi osana rahoitusneuvotteluita. Teemakohtaisia ympäristötavoitteita voi puolestaan käyttää osana kestävyysseikoista raportoimista ja organisaation ympäristötyön todentamista. Niitä voi pohjata osaksi direktiivien vaatimuksia esimerkiksi ilmastonmuutoksen tai resurssien käytön osalta.
Ympäristöjärjestelmä antaa myös valmiuksia toimia arvoketjun palasena. Ympäristötyön ollessa korkealla lähtötasolla yritys on valmiimpi ottamaan vastaan tulevaa sääntelyä, suoraan tai välillisesti.